Jalat ovat turvoksissa – onko kyseessä sydämen vajaatoiminta?

Useimmiten ei. Pelkkä nilkkojen turvotus on harvoin sydämen vajaatoiminnan ensimmäinen tai ainoa merkki. Sydänperäisessä turvotuksessa on lähes aina mukana myös hengenahdistus, joka pahenee rasituksessa tai makuulla, ja paino nousee muutamassa päivässä. Jos sukat jättävät illalla jäljen mutta hengität normaalisti ja jaksat kuten ennen, syy on todennäköisesti muualla kuin sydämessä.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri · Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri, 13.10.2026

Mitä sydämen vajaatoiminta on?

Sydämen vajaatoiminta ei ole yksi sairaus vaan oireyhtymä: joukko oireita ja löydöksiä, jotka syntyvät, kun sydän ei pumppaa verta elimistön tarpeisiin riittävästi tai pystyy siihen vain kohonneen täyttöpaineen avulla. Taustalla voi olla kymmeniä eri syitä, laskutavasta riippuen jopa noin sata: sepelvaltimotauti ja sairastettu sydäninfarkti, pitkään kohonnut verenpaine, läppäviat, sydänlihastulehdus, rytmihäiriöt, perinnölliset sydänlihassairaudet, sydänsarkoidoosi, amyloidoosi, alkoholi, eräät syöpälääkkeet, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja keuhkosairaudet.

Syyn selvittäminen on olennaista, koska moni syy on hoidettavissa ja osa jopa parannettavissa. Vajaatoiminnan tunnistaminen ei siis yksin riitä: kardiologin tehtävä on selvittää, mikä aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa.

Miksi sydämen vajaatoiminta turvottaa jalkoja?

Kun sydämen pumppausteho heikkenee, munuaiset tulkitsevat tilanteen verenkierron vähyydeksi ja alkavat säästää suolaa ja vettä. Elimistön nestemäärä kasvaa, ja verenpaine laskimoissa nousee. Ylimääräinen neste tihkuu hiussuonista kudoksiin. Painovoima vie sen alimpaan kohtaan: seisovalla ja istuvalla nilkkoihin ja sääriin, vuodepotilaalla ristiselkään.

Sydänperäiselle turvotukselle on tyypillistä, että

• se on molemmissa jaloissa ja suunnilleen symmetrisesti
• se alkaa nilkoista ja nousee vähitellen sääriin ja reisiin
• se pahenee iltaa kohti ja on aamulla lievempi, mutta ei katoa kokonaan
• paino nousee: yksi litra nestettä painaa kilon, ja parin kilon nousu muutamassa päivässä on nestettä, ei rasvaa
• neste kertyy myös muualle: keuhkoihin (hengenahdistus), vatsaonteloon (vatsan turpoaminen, varhainen kylläisyys) ja maksaan (painon tunne oikealla kylkikaaren alla).

Juuri viimeinen kohta erottaa sydämen muista syistä. Vajaatoiminta ei kerää nestettä vain nilkkoihin, vaan koko elimistöön.

Miltä kuoppaturvotus näyttää?

Nesteturvotuksen tunnistaa yksinkertaisella kokeella. Paina peukalolla sääriluun etupintaa tai nilkan sisäkehräsen yläpuolta tasaisesti 5–10 sekunnin ajan ja irrota. Jos ihoon jää kuoppa, joka tasoittuu hitaasti sekunneissa tai minuuteissa, kyseessä on kuoppaturvotus. Mitä syvempi kuoppa ja mitä hitaammin se tasoittuu, sitä enemmän nestettä kudoksissa on.

Kuoppaturvotus kertoo, että kudoksissa on ylimääräistä nestettä, mutta ei sitä, mistä neste on peräisin. Sama kuoppa syntyy, olipa syynä lääkitys, sydämen, munuaisten tai laskimoiden vajaatoiminta. Sen sijaan turvotus, johon kuoppaa ei jää, viittaa muuhun kuin nesteeseen: imunesteen kertymiseen (lymfaturvotus), rasvakudoksen sairauteen (lipedeema) tai kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Mitkä muut oireet viittaavat sydämen vajaatoimintaan?

Turvotus ei yksinään riitä diagnoosiin. Sydämen vajaatoimintaa pitää epäillä, jos turvotuksen lisäksi on

• hengenahdistusta rasituksessa, joka on pahentunut viime viikkoina tai kuukausina
• hengenahdistusta makuulla niin, että tarvitset useampia tyynyjä tai heräät yöllä hengästyneenä
• poikkeavaa väsymystä ja suorituskyvyn laskua
• nopeaa painonnousua
• tiedossa oleva sydänsairaus, sairastettu sydäninfarkti tai pitkään huonossa hoitotasapainossa ollut verenpaine.

Hengenahdistus on näistä tärkein. Pelkän turvotuksen perusteella sydämen vajaatoimintaa on vaikea todeta tai sulkea pois: tutkimuksissa nilkkaturvotus löytyy vain osalla vajaatoimintapotilaista, ja sitä on runsaasti ihmisillä, joiden sydän on terve.

Mitkä muut syyt aiheuttavat nilkkaturvotusta?

Molemminpuolisen nilkkaturvotuksen tavallisin syy aikuisella ei ole sydämen vajaatoiminta vaan laskimoiden vajaatoiminta ja vähäinen liikkuminen arjessa.

Laskimoiden vajaatoiminta. Jalkojen laskimoiden läpät eivät enää pidä, ja veri jää seisomaan sääriin. Tämä on yleisin syy iäkkäiden ja keski-ikäisten pitkäaikaiseen nilkkaturvotukseen. Mukana on usein suonikohjuja, säären ihon ruskeaa värjäytymistä ja iltaa kohti pahenevaa raskauden tunnetta.

Pitkä istuminen tai seisominen. Lentomatka, autossa vietetty päivä tai seisomatyö helteellä turvottaa terveetkin nilkat. Lihaspumppu, joka palauttaa veren jaloista sydämeen, toimii vain kun pohkeet liikkuvat.

Lääkkeet. Tämä unohtuu useimmin. Verenpainelääkkeistä kalsiumkanavan salpaajat, erityisesti amlodipiini, aiheuttavat nilkkaturvotusta noin joka kymmenennelle, suurilla annoksilla useammalle. Turvotus ei johdu nesteen kertymisestä elimistöön, eikä nesteenpoistolääke auta siihen. Muita tavallisia aiheuttajia ovat tulehduskipulääkkeet (ibuprofeeni, naprokseeni, diklofenaakki), kipu- ja epilepsialääkkeinä käytetyt pregabaliini ja gabapentiini, kortisoni, hormonivalmisteet sekä diabeteslääkkeistä pioglitatsoni. Kortisonia sisältävät ja tulehduskipulääkkeet voivat myös pahentaa olemassa olevaa sydämen vajaatoimintaa.

Ylipaino ja vähäinen liikunta. Vatsan sisäinen paine ja istuva elämäntapa hidastavat laskimopaluuta.

Munuaissairaus. Kun munuaiset vuotavat valkuaista virtsaan tai eivät poista nestettä, turvotus voi olla voimakasta ja ilmaantua myös silmäluomiin aamuisin.

Maksasairaus ja aliravitsemus. Veren valkuaisaine albumiini pitää nesteen suonissa. Kun sitä on vähän, neste tihkuu kudoksiin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta. Turvotus on tällöin tyypillisesti kiinteää, eikä siihen jää kuoppaa.

Uniapnea ja keuhkoverenpainetauti. Pitkään hoitamaton uniapnea nostaa keuhkoverenkierron painetta ja kuormittaa sydämen oikeaa puolta. Tällöin turvotus on aidosti sydänperäistä, mutta syy on hengityksessä.

Lymfaturvotus. Lymfaturvotuksessa turvotus ulottuu varpaisiin ja jalkapöytään, iho paksuuntuu eikä kuoppaa jää. Lipedeema on naisilla esiintyvä rasvakudoksen sairaus, jossa sääret ja reidet paksuuntuvat symmetrisesti mutta jalkaterät säästyvät.

Toispuoleinen turvotus on eri asia. Jos vain toinen jalka turpoaa, etenkin äkillisesti ja kivuliaasti, kyseessä voi olla syvä laskimotukos, ihon bakteeritulehdus (ruusu) tai polvitaipeen nestepussin (Bakerin kysta) repeämä. Sydämen vajaatoiminta ei turvota vain toista jalkaa.

Jos sukat jättävät jäljen, onko se sydämen vajaatoimintaa?

Ei. Sukan resorin jälki illalla on painovoiman ja pitkän päivän seuraus, ei sairauden merkki. Terveelläkin ihmisellä nilkkojen ympärysmitta kasvaa päivän aikana, ja lämpimällä säällä enemmän. Jälki, joka on kadonnut aamuun mennessä, ei vaadi tutkimuksia, jos hengität normaalisti, painosi on vakaa ja jaksat kuten ennen.

Asia muuttuu, jos jälki syvenee viikosta toiseen, turvotus nousee sääriin, kengät eivät enää mahdu jalkaan tai mukaan tulee hengenahdistusta. Silloin kyse ei ole enää sukista.

Miten turvotuksen syy selvitetään?

Lääkärin tärkein työkalu on keskustelu ja tutkiminen: milloin turvotus alkoi, onko se molemmissa jaloissa, mitä lääkkeitä käytät, hengästytkö, ja onko painosi muuttunut. Vastaanotolla tutkitaan turvotuksen laatu, kaulalaskimoiden täyttöaste, keuhkojen ja sydämen kuuntelulöydös sekä maksan koko.

Verikokeista keskeisin on natriureettinen peptidi (NT-proBNP). Se on sydämen venytyksen mittari: jos arvo on matala, sydämen vajaatoiminta on hyvin epätodennäköinen turvotuksen syy, ja tutkimukset voidaan suunnata muualle. Kohonnut arvo ei vielä todista vajaatoimintaa, koska myös ikä, munuaisten vajaatoiminta ja eteisvärinä nostavat sitä, mutta se on aihe sydämen ultraäänitutkimukseen. Lisäksi tutkitaan munuaisten toiminta, albumiini, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, verenkuva ja virtsan valkuainen.

Sydänfilmi (EKG) on vajaatoiminnassa lähes aina poikkeava; täysin normaali EKG tekee vajaatoiminnasta epätodennäköisen. Sydämen ultraäänitutkimus näyttää pumppaustehon, läppien toiminnan ja sydämen oikean puolen paineet ja on vajaatoiminnan diagnoosin perusta.

Jos turvotus on toispuoleinen ja äkillinen, ensimmäinen tutkimus on laskimoiden ultraääni tukoksen poissulkemiseksi.

Mitä voit tehdä itse?

Kun sydän ja munuaiset on todettu terveiksi, turvotusta voi hillitä arjen keinoin:

• Liiku: kävely ja pohkeiden jännittäminen pumppaavat verta jaloista.
• Pidä jalat koholla illalla ja nukkuessa sängynpäätyä korkeammalla.
• Käytä tukisukkia, etenkin seisomatyössä ja matkoilla. Jos sinulla on valtimoiden ahtaumaa jaloissa (ASO-tauti), varmista sopivuus lääkäriltä.
• Vähennä suolaa; se ei poista lääkkeen aiheuttamaa turvotusta mutta auttaa, jos elimistö kerää nestettä.
• Käy lääkelistasi läpi lääkärin kanssa. Älä lopeta mitään lääkettä omin päin.

Nesteenpoistolääke ei ole yleislääke turvotukseen. Laskimoperäisessä tai lääkkeen aiheuttamassa turvotuksessa se ei auta ja voi laskea verenpainetta ja heikentää munuaisten toimintaa. Sydämen vajaatoiminnassa sen sijaan nesteenpoisto on olennainen osa hoitoa, ja annosta säädetään painon mukaan.

Milloin hakeutua hoitoon?

Soita 112, jos turvotukseen liittyy äkillinen vaikea hengenahdistus, rintakipu, sekavuus tai tajunnan häiriö.

Hakeudu lääkäriin samana päivänä, jos

• vain toinen jalka on turvonnut äkillisesti ja se on kipeä, kuuma tai punoittava
• hengenahdistus on pahentunut nopeasti tai et pysty nukkumaan makuulla
• painosi on noussut yli kaksi kiloa kolmessa päivässä ja sinulla on todettu sydänsairaus.

Varaa aika lääkärille lähiviikkoina, jos

• turvotus molemmissa jaloissa on uutta ja jatkunut yli pari viikkoa
• turvotus ei häviä yön aikana
• hengästyt rasituksessa aiempaa herkemmin
• olet aloittanut uuden lääkkeen, jonka jälkeen turvotus alkoi.

Sydän24:n etävastaanotolla kardiologi voi arvioida oireesi, tilata laboratoriokokeet ja sydämen ultraäänitutkimuksen ja ohjata jatkotutkimuksiin ilman lähetettä.

Usein kysyttyä

Voiko sydämen vajaatoiminta olla pelkkää jalkojen turvotusta ilman hengenahdistusta?
Harvoin. Vajaatoiminnan tyypillisin oire on hengenahdistus, ja turvotus tulee yleensä sen rinnalle tai jälkeen. Poikkeus on sydämen oikean puolen vajaatoiminta, esimerkiksi keuhkoverenpainetaudin tai uniapnean seurauksena, jossa turvotus ja vatsan turpoaminen voivat olla pääasiallisia oireita. Silloinkin suorituskyky on yleensä laskenut.

Miksi nilkkani turpoavat vain illalla?
Painovoima vetää nestettä jalkoihin koko päivän, ja yön aikana makuuasento palauttaa sen verenkiertoon. Vain illalla näkyvä lievä turvotus on tavallista ja useimmiten laskimoperäistä. Jos turvotus on jo aamulla, nestettä on enemmän kuin yö ehtii poistaa, ja syy kannattaa selvittää.

Auttaako nesteenpoistolääke turvotukseen?
Vain, jos elimistössä on aidosti liikaa nestettä, kuten sydämen tai munuaisten vajaatoiminnassa. Laskimoiden vajaatoiminnassa ja amlodipiinin aiheuttamassa turvotuksessa se ei auta ja voi aiheuttaa haittoja.

Onko verenpainelääkkeen aiheuttama turvotus vaarallista?
Ei, mutta se on kiusallinen ja vähentää hoitoon sitoutumista. Lääkäri voi pienentää annosta, vaihtaa lääkkeen tai yhdistää siihen toisen, jolloin turvotus usein helpottaa. Älä lopeta verenpainelääkettä itse.

Kuinka nopeasti sydämen vajaatoiminnan turvotus kehittyy?
Yleensä viikoissa. Paino nousee ensin, turvotus näkyy nilkoissa vasta, kun nestettä on kertynyt useita litroja. Siksi säännöllinen punnitus on vajaatoimintapotilaalle herkempi mittari kuin peili.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 13.10.2026

Aiheeseen liittyvää

• Väsymys – milloin se on oire sydänsairaudesta?
• Milloin matala verenpaine on riski?
• Uniapnea ja sydän – mitä hoidolta voi odottaa?
• GLP-1-lääkkeet ja sydämen vajaatoiminta: mitä tiedetään ja mitä ei
• ATTR-kardiomyopatia: mitä se on ja miten sitä hoidetaan?

Mihin tiedot perustuvat

• McDonagh TA ym. 2021 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure. Eur Heart J 2021;42:3599–3726.
• McDonagh TA ym. 2023 Focused Update of the 2021 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure. Eur Heart J 2023;44:3627–3639.
• Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2023.
• Trayes KP ym. Edema: diagnosis and management. Am Fam Physician 2013;88:102–110.
• Makani H ym. Peripheral edema associated with calcium channel blockers: incidence and withdrawal rate – a meta-analysis of randomized trials. J Hypertens 2011;29:1270–1280.
• Mant J ym. Systematic review and individual patient data meta-analysis of diagnosis of heart failure, with modelling of implications of different diagnostic strategies in primary care. Health Technol Assess 2009;13:1–207.