Sydäninfarkti eli sydänkohtaus – oireet ja milloin soittaa 112

Sydäninfarktin tavallisin oire on puristava, painava tai polttava tunne rinnassa. Se kestää minuutteja eikä helpota levossa. Kipu voi säteillä käsivarteen, kaulaan, leukaan tai selkään, ja mukana voi olla kylmää hikeä, pahoinvointia tai hengenahdistusta. Jos epäilet sydäninfarktia, soita 112. Älä lähde sairaalaan omalla autolla.

Soita heti 112, jos

  • rinnassa on puristava, painava tai polttava tunne, joka kestää yli 15 minuuttia eikä helpota levossa
  • kipu on kova – silloin älä jää odottamaan 15:tä minuuttia
  • rintaoireen kanssa on kylmää hikeä, pahoinvointia, hengenahdistusta tai voimakasta heikotusta
  • kipu säteilee käsivarteen, kaulaan, leukaan, selkään tai ylävatsaan
  • pyörryt tai olet pyörtymäisilläsi
  • sinulla on todettu sepelvaltimotauti, eikä tuttu rintakipu helpota levolla ja nitrolla niin kuin ennen.

Älä aja itse äläkä anna kenenkään viedä sinua autolla. Jos et ole varma, soita silti. Hätäkeskus arvioi tilanteen.

Mikä sydäninfarkti on?

Sydänlihas saa happea sepelvaltimoista. Sydäninfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu äkillisesti kokonaan tai lähes kokonaan, ja sen varassa oleva sydänlihas alkaa vaurioitua. Vaurio etenee minuutti minuutilta. Mitä nopeammin suoni avataan, sitä enemmän sydänlihasta säästyy.

Sydänkohtaus on arkikielen sana samalle asialle. Lääkärit puhuvat sepelvaltimotautikohtauksesta, joka kattaa sekä sydäninfarktin että epävakaan rintakivun, jossa sydänlihas ei vielä ole vaurioitunut.

Sydäninfarkti ei ole sama asia kuin sydänpysähdys. Infarkti voi kuitenkin laukaista hengenvaarallisen rytmihäiriön, joka pysäyttää sydämen. Riski on suurimmillaan ensimmäisten tuntien aikana, ja siksi kuljetustavalla on väliä.

Mikä aiheuttaa sydäninfarktin?

Tavallisin syy on valtimon seinämän rasvakertymän eli plakin repeäminen. Plakin pintaan syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Plakki ei välttämättä ahtauttanut suonta aiemmin eikä aiheuttanut oireita. Siksi infarkti voi olla ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista.

Harvinaisempia syitä ovat:

  • sepelvaltimon seinämän repeämä (SCAD), jota esiintyy etenkin nuorilla ja keski-ikäisillä naisilla, joskus raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen
  • sepelvaltimon kouristus eli spasmi, jonka voivat laukaista esimerkiksi tupakointi tai piristeet
  • verihyytymä, joka kulkeutuu sepelvaltimoon muualta, esimerkiksi eteisvärinän yhteydessä
  • hapen tarpeen ja saannin epäsuhta: sydänlihas kärsii hapenpuutteesta ilman tukosta, kun taustalla on esimerkiksi vaikea anemia, hyvin nopea rytmihäiriö, matala verenpaine tai vakava infektio.

Osalla infarktipotilaista sepelvaltimoissa ei näy merkittävää ahtaumaa. Tämä on naisilla yleisempää kuin miehillä, ja silloin syy selvitetään erikseen.

Riskiä lisäävät tupakointi, kohonnut LDL-kolesteroli ja ApoB, perinnöllisesti korkea lipoproteiini(a), kohonnut verenpaine, diabetes, suvussa esiintyvä varhainen sepelvaltimotauti, ikä, ylipaino ja liikunnan puute. Naisilla riskiä lisäävät myös raskausajan verenpainetaudit.

Millaista sydäninfarktin kipu on?

Moni ei kutsu tuntemusta kivuksi lainkaan. Sitä kuvataan esimerkiksi näin:

  • puristus, paine tai painon tunne rintalastan takana, ”kuin joku istuisi rinnan päällä”
  • kiristys tai ahdistava tunne
  • polttelu, joka voi muistuttaa närästystä.

Tuntemus on laaja-alainen. Sitä on vaikea osoittaa yhdellä sormella, ja moni painaa koko kämmenen tai nyrkin rintaansa vasten. Kipu kestää minuutteja tai tunteja, ei sekunteja. Se voi säteillä vasempaan tai oikeaan käsivarteen, kaulalle, leukaan, hartioiden väliin tai ylävatsaan.

Kivun mukana voi olla kylmää hikeä, pahoinvointia, oksentelua, hengenahdistusta, heikotusta, huimausta tai voimakas ahdistuksen tunne.

Oire voi olla myös ylävatsassa. Sydämen alaseinän infarkti tuntuu usein ylävatsakipuna ja pahoinvointina, ja moni luulee sitä vatsataudiksi. Lue lisää artikkelista Närästys vai sydänkohtaus – miten ne erottaa?

Iäkkäillä ja diabetesta sairastavilla rintakipu voi puuttua kokonaan. Silloin infarkti voi ilmetä hengenahdistuksena, hikoiluna, pahoinvointina, sekavuutena tai tajunnan menetyksenä.

Pistävä, sekunteja kestävä kipu, joka paikantuu yhteen kohtaan tai pahenee painettaessa tai asentoa vaihtaessa, sopii huonommin sydäninfarktiin. Nämäkään piirteet eivät kuitenkaan sulje sitä pois, ja esimerkiksi sydänpussin tulehdus voi aiheuttaa juuri tällaista kipua. Arvion tekee lääkäri, ei oirelista. Rintakivun eri syitä käsitellään laajemmin artikkelissa Rintakipu – milloin se johtuu sydämestä?

Alkaako sydäninfarkti aina äkisti?

Ei aina. Oireet alkavat yleensä jommallakummalla tavalla.

Äkillinen alku

Kova rintakipu alkaa yhtäkkiä joko levossa tai rasituksessa eikä hellitä. Tämä on tuttu kuva, ja se tunnistetaan yleensä hyvin.

Oireet tulevat ja menevät päivien ajan

Monella infarktia edeltää päivien tai viikkojen jakso, jolloin rintaoire tulee ja menee. Tuntemus kestää hetken, hellittää ja palaa. Suonessa hyytymä voi tällöin kasvaa ja liueta vuorotellen, ennen kuin se tukkii suonen pysyvästi.

Hälyttävää on, jos rintaoire

  • on uusi
  • tulee aiempaa pienemmässä rasituksessa tai levossa
  • tihenee tai pitkittyy
  • herättää yöllä.

Tällainen oire on tärkeä varoitusmerkki, vaikka se menisi ohi. Se, että kipu hellitti, ei tarkoita, että vaara olisi ohi.

Varoitusmerkit voivat olla myös muuta kuin rintakipua. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 95 prosenttia infarktin sairastaneista naisista (515 naista) muisteli jälkikäteen saaneensa ennakko-oireita viikkoja ennen infarktia. Tavallisin oli poikkeava väsymys, jota oli noin seitsemällä kymmenestä. Unihäiriöt ja hengenahdistus olivat myös yleisiä. Tulos perustuu muisteluun, joten se kertoo mahdollisista varoitusmerkeistä, ei siitä, kuinka usein väsymys ennustaa infarktia.

Näin toimit:

  • Jos oire on päällä nyt, soita 112.
  • Jos oireita on ollut viime päivinä ja ne ovat nyt poissa, hakeudu päivystykseen saman päivän aikana. Jos et tiedä, minne mennä, soita Päivystysapuun numeroon 116117. Älä aja itse, ja jos oire alkaa uudelleen matkalla, soita 112.
  • Älä varaa aikaa viikon päähän äläkä odota, että oire toistuu.

Onko naisten ja miesten oireissa eroja?

Eroja on, mutta vähemmän kuin usein luullaan.

Rintakipu tai puristus on tavallisin oire sekä naisilla että miehillä. Yhdysvaltalaisessa VIRGO-tutkimuksessa oli lähes 3 000 alle 55-vuotiasta infarktipotilasta. Heistä lähes yhdeksällä kymmenestä, sekä naisista että miehistä, oli rintakipua tai puristusta.

Naisilla on kuitenkin useammin samanaikaisesti muita oireita, kuten hengenahdistusta, pahoinvointia, sydämentykytystä, ruoansulatusvaivan tunnetta tai kipua leuassa, kaulassa, käsivarsissa tai selässä. Kun oireita on monta, rintakipu voi jäädä muiden varjoon.

Suurin ero on siinä, miten oireet tulkitaan. VIRGO-tutkimuksessa naiset pitivät oireitaan miehiä useammin stressinä tai ahdistuksena. He myös kertoivat useammin, ettei heitä hoitanut ammattilainen uskonut oireiden johtuvan sydämestä. Tämä viivästyttää hoitoa.

Muita eroja:

  • Naiset sairastuvat keskimäärin vanhempina kuin miehet. Riski kasvaa vaihdevuosien jälkeen.
  • Sepelvaltimon seinämän repeämä ja infarkti ilman merkittävää ahtaumaa ovat naisilla yleisempiä.
  • Stressikardiomyopatia (takotsubo) muistuttaa infarktia ja on tavallisin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Kotona näitä ei voi erottaa toisistaan, ja hoitoon hakeudutaan samalla tavalla.

Johtopäätös on sama molemmille: kynnys soittaa 112 on sama. Naisten oireet eivät ole syy odottaa.

Näin toimit, jos epäilet sydäninfarktia

  1. Soita 112. Älä soita ensin terveyskeskukseen, Päivystysapuun tai omaiselle.
  2. Älä lähde omalla autolla. Älä aja itse äläkä anna kenenkään viedä sinua. Perustelut ovat alla.
  3. Istu tai asetu puoli-istuvaan asentoon. Vältä ponnistelua ja löysää kiristävät vaatteet.
  4. Avaa ulko-ovi lukosta, jos olet yksin. Silloin ensihoitajien ei tarvitse käyttää aikaa sisäänpääsyyn.
  5. Toimi hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Hätäkeskus voi neuvoa pureskelemaan 250–500 mg asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia, jos et ole sille allerginen. Kerro, jos käytät verenohennuslääkettä. Älä anna aspiriinin etsimisen viivyttää soittoa.
  6. Jos sinulle on määrätty nitroa, ota se ohjeen mukaan istuen. Voit tarvittaessa ottaa kaksi lisäannosta viiden minuutin välein, jos pystyt istumaan. Älä ota nitroa, jos olet käyttänyt erektiolääkettä viime vuorokausina, vaan kerro siitä hätäkeskukselle. Muista, että nitron teho ei kerro, onko kyse infarktista vai ei.
  7. Älä jää yksin. Jos ihminen menettää tajuntansa eikä hengitä normaalisti, aloita paineluelvytys. Hätäkeskus neuvoo puhelimessa. Jos lähellä on defibrillaattori, pyydä jotakuta hakemaan se.

Miksi omalla autolla ei saa lähteä?

  • Ambulanssissa on defibrillaattori, henkilöautossa ei. Hengenvaarallisen rytmihäiriön riski on suurin infarktin ensimmäisinä tunteina. Autoa ajava omainen ei voi yhtä aikaa ajaa ja elvyttää.
  • Hoito alkaa jo kotona. Ensihoitajat ottavat sydänfilmin paikan päällä ja lähettävät sen tarvittaessa sairaalaan. Lääkitys aloitetaan matkalla.
  • Ambulanssi vie oikeaan paikkaan. Jos sydänfilmissä näkyy tukos, sinut viedään suoraan sydänkatetrisaliin päivystyksen ohi – ja tarvittaessa lähimmän sairaalan ohi, jos siellä ei tehdä pallolaajennuksia. Omalla autolla päädyt päivystyksen jonoon.
  • Jos ajat itse ja menetät tajuntasi, vaarannat myös muut.

Taksi ei ole ambulanssi. Sama koskee sitä, että naapuri tai puoliso lupaa ”viedä nopeasti”.

Mitä sairaalassa tapahtuu?

Sydänfilmi eli EKG otetaan heti, yleensä jo ambulanssissa. Verestä mitataan troponiinia, joka on sydänlihasvauriota osoittava merkkiaine. Nykyiset hoitosuositukset suosivat nopeita mittauskäytäntöjä, joissa troponiini mitataan uudelleen 1–3 tunnin kuluttua.

  • Jos sydänfilmissä näkyy tukosta osoittava ST-nousu, sepelvaltimot kuvataan heti ja tukkeutunut suoni avataan pallolaajennuksella.
  • Muissa tapauksissa hoito valitaan riskinarvion perusteella. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tehdään usein vuorokauden kuluessa. Osalle riittää kajoamaton tutkimus.

Infarktin jälkeen aloitetaan verihiutaleiden toimintaa estävät lääkkeet, tehokas kolesterolilääkitys ja muut sydäntä suojaavat lääkkeet. Toipumisesta ja jatkohoidosta kerrotaan artikkelissa Hoito ja seuranta sydänkohtauksen jälkeen.

Voiko sydäninfarktia ehkäistä?

Suurin osa infarkteista liittyy riskitekijöihin, joihin voi vaikuttaa: tupakointiin, kolesteroliin, verenpaineeseen, diabetekseen ja liikkumiseen. Riskin arvioiminen ennen oireita on tehokkain tapa ehkäistä infarktia.

Kardiologin etävastaanotto ilman lähetettä – ei äkillisiin oireisiin. Jos haluat arvioida oman sydäninfarktiriskisi, käydä läpi kolesteroli- ja verenpainearvosi tai selvittää toistuvia, nyt rauhallisia rintaoireita, kardiologi käy tilanteesi läpi ja arvioi tarvittavat tutkimukset. Äkillisissä oireissa soita aina 112. Varaa aika kardiologille → sydan24.fi · Hinnasto

Usein kysyttyä

Voiko sydäninfarktin sairastaa huomaamatta?

Voi. Osa infarkteista on niin sanottuja hiljaisia infarkteja, ja ne löytyvät myöhemmin sydänfilmistä tai sydämen kuvantamisessa. Hiljaiset infarktit ovat yleisempiä iäkkäillä ja diabetesta sairastavilla.

Mikä ero on sydänkohtauksella ja sydänpysähdyksellä?

Sydänkohtauksessa sepelvaltimo tukkeutuu ja sydänlihas vaurioituu, mutta ihminen on yleensä tajuissaan. Sydänpysähdyksessä sydän lakkaa pumppaamasta, ja ihminen menettää tajuntansa sekunneissa. Infarkti on yksi sydänpysähdyksen tavallisimmista syistä.

Voiko älykello tunnistaa sydäninfarktin?

Ei luotettavasti. Älykellon yksikanavainen sydänfilmi on tehty rytmihäiriöiden tunnistamiseen. Normaali käyrä kellossa ei sulje pois sydäninfarktia. Jos sinulla on oireita, soita 112 äläkä jää mittailemaan.

Voinko mennä itse päivystykseen, jos oireet ovat lieviä?

Jos oire on päällä, soita 112. Lievältäkin tuntuva oire voi olla infarkti. Jos oireet ovat menneet ohi, hakeudu päivystykseen saman päivän aikana, mutta älä aja itse.

Pitääkö soittaa, vaikka en ole varma?

Kyllä. Hätäkeskus arvioi tilanteen. Turha soitto on paljon pienempi haitta kuin myöhästynyt hoito.

Voiko nuori saada sydäninfarktin?

Voi, vaikka se on harvinaisempaa. Nuorilla taustalla voi olla perinnöllisesti korkea kolesteroli, tupakointi, piristeiden käyttö tai naisilla sepelvaltimon seinämän repeämä. Nuori ikä ei ole syy jättää oiretta selvittämättä.

Mihin tiedot perustuvat

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 15.9.2026

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Jos sinulla on rintakipua, kylmää hikeä, hengenahdistusta tai pahoinvointia, soita 112.

Aiheeseen liittyvää