Mikä Lp(a) on?
Lipoproteiini(a) eli Lp(a) on veren rasvahiukkanen, joka lisää sydäninfarktin ja aorttaläpän ahtauman riskiä. Sen pitoisuus määräytyy yli 90-prosenttisesti perimästä, ja se pysyy suunnilleen samana koko elämän. Tavallisen kolesterolimittauksen yhteydessä Lp(a):ta ei yleensä määritetä. Kerran mitattu Lp(a) kertoo riskin, eikä tutkimusta ole tarpeen toistaa.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan noin joka kymmenennellä suomalaisella aikuisella arvo on koholla. Tämä artikkeli käy läpi, mitä Lp(a) tarkoittaa, kenen kannattaa se mitata ja – tärkeimpänä – mitä korkealle arvolle voi tehdä.
Miksi tavallinen kolesterolikoe ei kerro Lp(a)-arvoa
Lp(a)-hiukkanen muistuttaa LDL-hiukkasta. Siinä on samanlainen rasva- ja kolesterolisisältö ja sama apolipoproteiini B -kuori. Erona on siihen kiinnittynyt ylimääräinen valkuaisaine, apolipoproteiini(a), joka antaa hiukkaselle nimen ja poikkeavat ominaisuudet.
Tavallisessa lipidipaketissa mitataan kokonaiskolesteroli, LDL, HDL ja triglyseridit. Lp(a):n sisältämä kolesteroli lasketaan mukaan LDL-arvoon, mutta itse Lp(a)-hiukkasten määrää ei mitata erikseen. Kolesteroliarvot voivat siis olla täysin normaalit, vaikka Lp(a) olisi selvästi koholla.
Lp(a) on aina erikseen tilattava tutkimus. Suomalaisissa laboratorioissa se kulkee nimellä fS-Lipoproteiini (a) tai S-Lipo(a).
Lp(a) saattaa selittää tilanteen, jossa kolesterolilääkitys ei laske LDL-arvoa odotetusti. Osa mitatusta LDL-arvosta on todellisuudessa Lp(a):n mukanaan tuomaa kolesterolia, johon statiini ei vaikuta.
Joka kymmenennellä suomalaisella arvo on koholla
Huhtikuussa 2026 julkaistiin ensimmäinen kunnollinen väestötason selvitys suomalaisten Lp(a)-arvoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi 2023 -tutkimuksessa mitattiin 5 484 satunnaisesti valitun aikuisen Lp(a)-pitoisuus.
Tulokset:
- Arvo oli koholla 11,0 prosentilla miehistä ja 10,4 prosentilla naisista. Rajana käytettiin 125 nmol/l.
- Suomessa tämä tarkoittaa arviolta puolta miljoonaa ihmistä.
- Muualla Euroopassa korkea arvo on keskimäärin joka viidennellä. Suomalaisilla Lp(a)-pitoisuudet ovat siis eurooppalaisittain matalia.
- Lp(a):lla ei havaittu yhteyttä muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, painoon tai sokeriaineenvaihduntaan.
Olennaista on, että korkea Lp(a) ei liity suoraan mihinkään muuhun riskitekijään. Se ei liity ylipainoon, verenpaineeseen, verensokeriin eikä elintapoihin. Lp(a):han liittyvän lisäriskin havaitseminen edellyttää mittauksen pyytämistä erikseen. Taso säilyy läpi elämän varsin tasaisena, eikä mittausta ole tarpeen uusia.
Mitä korkea Lp(a) merkitsee riskinä?
Lp(a):n merkitys ei ole ainoastaan tilastollinen. Perimää hyödyntävissä tutkimuksissa on osoitettu, että korkea Lp(a) aiheuttaa valtimotautia. Näyttö on samaa luokkaa kuin LDL-kolesterolin kohdalla.
Riski kasvaa vähitellen pitoisuuden noustessa. Alla olevat luvut koskevat ihmisiä, joiden Lp(a) on väestön ylimmässä viidessä prosentissa – siis selvästi korkea, ei lievästi koholla.
| Riski verrattuna matalaan Lp(a)-arvoon | |
|---|---|
| Sydäninfarkti | noin 3-kertainen |
| Aorttaläpän ahtauma | noin 3-kertainen |
| Alaraajojen valtimotauti | noin 2-kertainen |
| Sydämen vajaatoiminta | noin 1,7-kertainen |
| Aivoinfarkti | noin 1,6-kertainen |
| Sydän- ja verisuonikuolema | noin 1,5-kertainen |
Korkean Lp(a):n merkitys yksittäiselle potilaalle. Kolminkertainen riski tarkoittaa eri asiaa 45-vuotiaalle savuttomalle kuin 70-vuotiaalle tupakoivalle diabeetikolle. Lp(a) kertoo yhden osan kokonaisuudesta, ja se huomioidaan osana potilaan kokonaisriskiä hoidosta päätettäessä.
Vaikutus alkaa näkyä vasta keski-iässä. Korkean Lp(a):n haitat ilmenevät tutkimuksissa pääosin 50 ikävuoden jälkeen. Nuorella ihmisellä korkea arvo siis ennustaa valtimotaudin kehittymistä myöhemmin. Tämä mahdollistaa ehkäisevien toimenpiteiden, kuten elämäntapamuutosten ja lääkehoitojen aloittamisen hyvissä ajoin – ja juuri siksi Lp(a)-tason mittaaminen on hyödyllistä.
Aorttaläpän ahtauma – ja Lp(a)
Korkea Lp(a) ei ainoastaan kerrytä valtimoiden seinämiin kovettumia. Se kiihdyttää myös aorttaläpän kalkkeutumista ja ahtautumista – sairautta, joka voi lopulta johtaa läppäleikkaukseen tai katetriteitse tehtävään läpän asennukseen. Geneettisissä tutkimuksissa korkea Lp(a) on osoitettu läppäahtauman syyksi, ei pelkäksi seuralaiseksi.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että läppäahtauman etenemistä osattaisiin jo hidastaa. Kolesterolilääkkeet ovat tästä varoittava esimerkki: satunnaistetuissa tutkimuksissa (SALTIRE, SEAS ja ASTRONOMER) statiini laski LDL-kolesterolia tehokkaasti mutta ei hidastanut aorttaläpän ahtauman etenemistä. Todennäköisin selitys on ajoitus – kun läppä on jo kalkkeutunut, prosessi etenee itsestään riippumatta siitä, mikä sen alun perin käynnisti.
Sama kysymys on nyt auki Lp(a):n kohdalla. Ensimmäinen satunnaistettu tutkimus siitä, hidastaako Lp(a):n laskeminen läppäahtauman etenemistä, on käynnissä: Lp(a)FRONTIERS CAVS satunnaistaa 502 potilasta, joilla on lievä tai kohtalainen aorttaläpän ahtauma ja korkea Lp(a). Tulokset valmistuvat aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos suvussa on ollut aorttaläpän ahtaumaa poikkeuksellisen nuorella iällä, Lp(a) kannattaa mitata – mutta korkea arvo ei toistaiseksi johda läppään kohdistuvaan hoitoon, vaan muun valtimotautiriskin huolellisempaan hoitoon.
Kenen kannattaa mitata Lp(a)?
Lp(a):n mittaus on vielä sen verran uusi asia, että hoitosuositukset ovat osittain ristiriitaisia.
Eurooppalainen kanta. Vuoden 2025 eurooppalainen rasva-aineenvaihdunnan hoitosuositus linjaa, että Lp(a) tulisi mitata jokaiselta aikuiselta kerran elämässä. Perustelu on yksinkertainen: arvo ei muutu, joten yksi mittaus riittää, ja tulos tarkentaa riskiarviota tavalla, johon mikään muu koe ei pysty.
Suomalainen käytäntö on toistaiseksi varovaisempi. Kotimaisissa ohjeissa mittausta suositellaan harkittavaksi ennen kaikkea silloin, kun riskiarvio on rajatapaus tai suvussa on varhaista valtimotautia. Väestötason seulontaa ei ole otettu käyttöön.
Mittaus on selkeimmin perusteltu, jos jokin näistä täyttyy:
- Suvussa on varhaista sydän- tai verisuonitautia – infarkti tai aivoinfarkti isällä tai veljellä alle 55-vuotiaana, äidillä tai siskolla alle 65-vuotiaana.
- Sinulla on ollut sydäntapahtuma nuorella iällä tai ilman selkeää selittävää syytä.
- Suvussa tiedetään olevan korkeita Lp(a)-arvoja tai familiaalista hyperkolesterolemiaa.
- Kolesterolilääkitys ei tehoa odotetusti.
- Riskiarviosi on rajatapaus ja tieto ratkaisisi, aloitetaanko lääkitys.
- Suvussa on varhain todettu aorttaläpän ahtauma.
Jos taas olet nuori, savuton, sinulla ei ole sukurasitusta ja kolesterolisi ovat kunnossa, mittaus ei todennäköisesti muuta mitään. Se on silloin lähinnä hyvä tietää -tyyppinen tieto.
Milloin mittaus kannattaa uusia
Yleensä ei koskaan. Pitoisuus pysyy elämän ajan samalla tasolla. Kolme poikkeusta:
Naiset ja vaihdevuodet. Lp(a)-pitoisuus nousee vaihdevuosien jälkeen keskimäärin noin 17 prosenttia. Jos arvo on mitattu ennen vaihdevuosia, se kannattaa mitata uudestaan noin viisi vuotta 50 ikävuoden jälkeen. Vaihdevuosien muista vaikutuksista sydämeen kerromme erikseen.
Sydäntapahtuman jälkeen. Lp(a)-pitoisuus voi nousta ohimenevästi infarktin tai aivoinfarktin jälkeisinä viikkoina. Akuutissa vaiheessa otettu korkea arvo on syytä varmistaa 1–3 kuukauden kuluttua.
Jos tulevaisuudessa on käytössä Lp(a):ta laskeva lääkitys, saatetaan Lp(a)-tasoa seurata hoidon tehon varmistamiseksi.
Näin luet tuloksen
Yksiköt aiheuttavat sekaannusta, koska eri lähteet käyttävät eri mittayksikköä. Suomalaiset laboratoriot ilmoittavat tuloksen tavallisesti milligrammoina litrassa (mg/l), kun taas kansainvälinen kirjallisuus käyttää mg/dl- tai nmol/l-arvoja.
| Taso | Suomalainen laboratorio | Kansainvälinen vastine |
|---|---|---|
| Tavanomainen | alle 500 mg/l | alle 50 mg/dl |
| Koholla | yli 500 mg/l | yli 50 mg/dl (n. 105–125 nmol/l) |
| Selvästi koholla | yli 900 mg/l | yli 90 mg/dl (n. 190 nmol/l) |
Muunnos yksiköiden välillä on likimääräinen, ei tarkka. Syy on tekninen: mg/l mittaa hiukkasten massaa ja nmol/l niiden lukumäärää, ja hiukkasen koko vaihtelee ihmisestä toiseen perinnöllisesti. Siksi eri laboratorioiden arvoja ei kannata verrata desimaalin tarkkuudella – oleellista on, kummalle puolelle rajaa tulos asettuu.
Mittaus ei edellytä paastoa, mutta jos se otetaan samalla kertaa muun lipidipaketin kanssa, laboratorio saattaa silti pyytää paastoa. Yksityisillä laboratorioilla tutkimuksen hinta on tyypillisesti 70–90 euroa.
Kardiologin etävastaanotto ilman lähetettä. Jos suvussa on varhaista sydäntautia tai olet saanut korkean Lp(a)-tuloksen etkä tiedä, mitä sillä pitäisi tehdä, kardiologi käy tilanteen läpi ja arvioi, mitä se muuttaa omassa hoidossasi. Varaa aika kardiologille – katso hinnasto.
Arvo on koholla – mitä nyt?
Lp(a)-arvoa itseään ei toistaiseksi voi hoitaa. Käytössä ei ole yhtään lääkettä, jonka on osoitettu vähentävän sydäntapahtumia nimenomaan Lp(a):ta laskemalla. Ruokavalio, liikunta ja painonpudotus eivät vaikuta Lp(a)-arvoon käytännössä lainkaan.
1. Kokonaisriskin arvio tarkentuu. Korkea Lp(a) siirtää arvion ylöspäin. Käytännössä se voi ratkaista rajatapauksen kolesterolilääkityksen aloittamisen puolesta – ja tutkimuksissa noin joka neljäs ensi-infarktin saanut olisi Lp(a)-tiedon perusteella luokiteltu etukäteen korkeampaan riskiluokkaan kuin ilman sitä.
2. Muiden riskitekijöiden hoitoa tiukennetaan. Koska Lp(a):lle ei voi tehdä mitään, kaikelle muulle tehdään enemmän: LDL-kolesterolin tavoite asetetaan matalammalle ja siihen pyritään tarvittaessa statiinin, etsetimibin ja PCSK9-estäjän yhdistelmällä. Samoin verenpaine, tupakoimattomuus ja diabeteksen hoitotasapaino nousevat tavallista tärkeämmiksi. Jos sepelvaltimoiden TT:ssä on lisäksi todettu koronaarikalkkia, tavoitteet tiukentuvat entisestään.
Ajatuksena on se, että jos yhtä riskiä ei voi poistaa, muut poistetaan huolellisemmin.
3. Lähisuvun kannattaa mitata. Korkea Lp(a) periytyy. Kun se todetaan yhdellä, kannattaa se mitata myös vanhemmilta, sisaruksilta ja aikuisilta lapsilta. Tutkimuksissa yksi uusi korkea arvo löytyy jokaista 2–3 tutkittua sukulaista kohden.
Mikä ei vaikuta Lp(a)-arvoon
- Statiinit eivät laske Lp(a):ta. Ne saattavat nostaa sitä hieman. Tämä ei ole syy jättää statiinia pois: sen hyöty tulee LDL-kolesterolin laskusta ja on kiistaton myös korkean Lp(a):n kanssa.
- Ruokavalio ja liikunta eivät käytännössä vaikuta. Ne vaikuttavat kaikkeen muuhun, ja siksi niillä on väliä – mutta eivät tähän lukuun.
- Etsetimibi laskee arvoa muutaman prosentin, mikä ei riitä miksikään.
- PCSK9-estäjät laskevat Lp(a):ta noin neljänneksen LDL-vaikutuksensa ohessa. Onko juuri tällä osuudella itsenäistä merkitystä, on yhä auki.
- Niasiini laski arvoa, mutta ei estänyt sydäntapahtumia eikä sitä siksi enää käytetä.
- Aspiriinia ei suositella pelkän korkean Lp(a)-arvon perusteella, jos valtimotautia ei ole todettu.
Korkea Lp(a) ei siis ole seurausta mistään, minkä olisi voinut tehdä toisin. Se on peritty ominaisuus, kuten silmien väri. Arvon ollessa korkea hoidettavissa oleviin riskitekijöihin kiinnitetään erityistä huomiota.
Tuleva lääkehoito
Tämä on alan aktiivisimpia tutkimuskohteita, ja seuraavat vuodet ovat ratkaisevia.
Kehitteillä on useita lääkkeitä, jotka laskevat Lp(a)-pitoisuutta poikkeuksellisen tehokkaasti: pelakarseeni noin 80 prosenttia, olpasiraani, tserlasiraani ja lepodisiraani jopa 98 prosenttia, ja tablettimuotoinen muvalapliini noin 65 prosenttia. Useimmat annostellaan ihonalaisena pistoksena muutaman kerran vuodessa.
Yhtäkään ei ole vielä hyväksytty käyttöön. Ratkaiseva kysymys ei ole, laskeeko lääke Lp(a)-arvoa – se on jo osoitettu – vaan estääkö arvon laskeminen sydäninfarkteja. Sitä selvitetään parhaillaan kolmessa suuressa tutkimuksessa, joista laajin, Lp(a)HORIZON, on satunnaistanut yli 8 000 sydänpotilasta. Sen tulokset odotetaan lähiaikoina.
Jos vastaus on myönteinen, Lp(a)-mittauksen merkitys muuttuu ratkaisevasti: silloin korkea arvo on löydös, jolle on olemassa täsmähoito. Jos lääkehoito ei vähennä sydäninfarkteja, mittaus säilyttää kuitenkin arvonsa riskinarvion tarkentajana.
Usein kysyttyä
Onko korkea Lp(a) sama asia kuin korkea kolesteroli?
Ei. Ne ovat eri asioita ja voivat esiintyä erikseen. Kolesteroliarvot voivat olla moitteettomat, vaikka Lp(a) on selvästi koholla – ja päinvastoin. Siksi Lp(a) täytyy tilata erikseen.
Voinko laskea Lp(a)-arvoa elintavoilla?
Käytännössä et. Arvo määräytyy yli 90-prosenttisesti perimästä, eikä ruokavalio, liikunta tai painonpudotus vaikuta siihen merkittävästi. Elintavat vaikuttavat kaikkiin muihin riskitekijöihin, ja korkean Lp(a):n kanssa niillä on tavallistakin enemmän merkitystä.
Pitääkö Lp(a) mitata uudelleen?
Yleensä ei – yksi mittaus riittää elämän ajaksi. Poikkeuksia ovat ennen vaihdevuosia mitattu arvo naisilla ja akuutin sydäntapahtuman yhteydessä otettu näyte.
Korvaako Kela Lp(a)-mittauksen?
Julkisessa terveydenhuollossa tutkimus tehdään lääkärin arvion perusteella osana normaalia hoitoa. Yksityisesti otettuna hinta on tyypillisesti 70–90 euroa, ja korvattavuus riippuu siitä, onko tutkimus lääkärin määräämä. Tarkista asia omasta laboratoriostasi.
Kannattaako lapsille mitata Lp(a)?
Ei rutiinisti. Poikkeus on suku, jossa esiintyy familiaalista hyperkolesterolemiaa tai hyvin varhaisia sydäntapahtumia; silloin asia arvioidaan erikseen. Aikuisten sukulaisten mittaaminen on selvästi tuottoisampaa.
Miksi lääkärini ei ole maininnut Lp(a):ta?
Se ei kuulu perusrutiiniin Suomessa, ja pitkään sen mittaamista pidettiin turhana, koska hoitoa ei ollut. Näkemys on muuttumassa: eurooppalainen suositus kehottaa nyt mittaamaan kerran elämässä, ja Suomessakin tieto lisääntyy. Asian voi ottaa itse puheeksi.
Jos arvoni on korkea, saanko varmasti sydäninfarktin?
Et. Kyse on riskin kasvusta. Suuri osa korkean Lp(a):n kantajista ei sairastu koskaan – erityisesti, jos muut riskitekijät ovat kunnossa. Juuri siksi tieto kannattaa hankkia siinä vaiheessa, kun ehkäisevillä toimenpiteillä voidaan hidastaa valtimotaudin kehittymistä.
Yhteenveto
Lp(a) on perinnöllinen sydänriski, joka on jäänyt toistaiseksi vähälle huomiolle. Se ei näy tavallisessa kolesterolikokeessa, se ei liity elintapoihin eikä muihin riskitekijöihin, eikä sitä toistaiseksi voi lääkkeillä laskea. Korkea arvo on noin joka kymmenennellä suomalaisella.
Mittaus kannattaa erityisesti, jos suvussa on varhaista sydäntautia, oma sydäntapahtuma on tullut nuorena tai kolesterolilääkitys ei tehoa odotetusti. Yksi mittaus riittää yleensä, sillä Lp(a) ei merkittävästi muutu elämän aikana.
Lp(a)-arvon ollessa korkea kannattaa hoitaa muita valtimotaudin riskitekijöitä erityisen huolellisesti – kolesterolia, verenpainetta ja tupakointia – ja kehottaa myös lähisukulaisia mittauttamaan arvonsa. Lähivuosina nähdään, voidaanko Lp(a)-arvoa alentavilla lääkkeillä ehkäistä sydänsairauksien kehittymistä.
Lähteet
- Vuorio A, Ojanen A, Palosaari T ym. Lipoprotein(a) levels in Finnish adults: distribution and associations with other cardiovascular risk factors and their awareness and control. Lipids in Health and Disease, verkossa 2.4.2026. (Terve Suomi 2023 -aineisto, n = 5 484.) Suomenkielinen tiivistelmä: Duodecim 2026;142.
- Nordestgaard BG, Langsted A. Lipoprotein(a) and cardiovascular disease. Lancet 2024;404:1255–64.
- Kronenberg F, Mora S, Stroes ESG ym. Lipoprotein(a) in atherosclerotic cardiovascular disease and aortic stenosis: a European Atherosclerosis Society consensus statement. Eur Heart J 2022;43:3925–46.
- Käypä hoito: Lipoproteiini (a). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. kaypahoito.fi/nix02836
- Greco A ym. Lipoprotein(a) as a pharmacological target: premises, promises and prospects. 2025.
- Cowell SJ, Newby DE, Prescott RJ ym. A randomized trial of intensive lipid-lowering therapy in calcific aortic stenosis (SALTIRE). N Engl J Med 2005;352:2389–97.
- Rossebø AB, Pedersen TR, Boman K ym. Intensive lipid lowering with simvastatin and ezetimibe in aortic stenosis (SEAS). N Engl J Med 2008;359:1343–56.
- Chan KL, Teo K, Dumesnil JG ym. Effect of lipid lowering with rosuvastatin on progression of aortic stenosis (ASTRONOMER). Circulation 2010;121:306–14.
- Lp(a)FRONTIERS CAVS: pelakarseenin vaikutus kalkkeutuvan aorttaläppäahtauman etenemiseen. Novartis, faasi 2, n = 502, arvioitu valmistuminen 2030. ClinicalTrials.gov NCT05646381.
Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 1.9.2026
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Jos rintaoireeseen liittyy kylmä hiki, säteilyä, hengenahdistusta tai pahoinvointia, soita 112.