Uniapnea on tavallinen ja sydämen kannalta merkityksellinen sairaus: se nostaa verenpainetta, lisää eteisvärinää ja kuormittaa sydäntä joka yö. Hoito kannattaa – mutta on rehellistä sanoa, mihin se tehoaa varmimmin: päiväväsymykseen, unen laatuun, verenpaineeseen, elämänlaatuun ja ajoturvallisuuteen.

Näyttö siitä, että CPAP-laite estäisi sydäninfarkteja ja aivohalvauksia, on selvästi heikompaa – myös Käypä hoito -suositus luokittelee sen niukaksi. Tämä ei ole syy jättää uniapneaa hoitamatta. Se on syy hoitaa se yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa – ja syy siihen, ettei laitetta kannata lopettaa omin päin.

Mikä uniapnea on

Nukkuessa nielun lihakset veltostuvat. Uniapneassa ylähengitystiet painuvat toistuvasti kasaan, jolloin hengitys pysähtyy (apnea) tai vaimenee selvästi (hypopnea) vähintään kymmeneksi sekunniksi kerrallaan. Katkos voi kestää jopa yli minuutin.

Jokainen katkos tekee kaksi asiaa. Veren happipitoisuus laskee, ja aivot havahduttavat nukkujan hetkeksi, jotta hengitys jatkuisi. Näistä havahtumisista ei yleensä jää mitään muistikuvaa – mutta uni jää pinnalliseksi ja pirstaleiseksi.

Katkosten määrää tuntia kohti kuvaa apnea-hypopneaindeksi (AHI): alle 5 on normaali, 5–15 lievä, yli 15–30 keskivaikea ja yli 30 vaikea. Vaikeusastetta ei kuitenkaan ratkaise pelkkä luku, vaan se määräytyy väsymyksen haitan, AHI:n ja hapen laskun perusteella – vaikeimman mukaan.

Uniapnea on yleinen: keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa on noin 17 prosentilla keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosentilla naisista. Suomessa diagnoosin saaneita on 3,7–4,2 prosenttia väestöstä, eli suuri osa jää toteamatta. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla.

Sydänpotilaalla uniapnea on selvästi tavallisempaa. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla sitä esiintyy 2–3 kertaa enemmän kuin muilla, vaikka yhteiset riskitekijät otetaan huomioon, ja kohonnutta verenpainetta sairastavista sitä on yli neljänneksellä.

Riskitekijät

Ylipaino on tärkein yksittäinen tekijä. Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia, ja niistä joiden painoindeksi ylittää 40, yli puolella on uniapnea. Silti kolmasosa potilaista on normaalipainoisia – heillä syy on yleensä kasvojen tai purennan rakenteessa.
Miessukupuoli. Miehillä riski on kaksinkertainen premenopausaalisiin naisiin verrattuna. Vaihdevuosien jälkeen naisten esiintyvyys nousee miesten tasolle.
Ikä. Yleisintä 40–65-vuotiailla.
Leuan ja kasvojen rakenne. Pieni tai taaksepäin sijoittunut alaleuka, kapea yläleuka ja purentavirheet ahtauttavat hengitystien myös hoikalla.
Lyhyt ja paksu kaula, tukkoinen nenä, suuret risat.
Alkoholi ja keskushermostoa lamaavat lääkkeet – unilääkkeet, rauhoittavat, opioidit – veltostavat nielun lihaksia. Ilta-annos on tässä ratkaiseva.
Kilpirauhasen vajaatoiminta, tupakointi ja akromegalia.
Selinmakuu. Osalla katkokset esiintyvät lähes yksinomaan selällään nukkuessa.

Oireet

Tyypilliset yöoireet ovat kuorsaus (70–95 %:lla), puolison havaitsemat hengityskatkokset (75 %:lla), havahtuminen tukehtumisen tunteeseen, levoton yöuni ja yöllinen virtsaamistarve. Päiväoireita ovat päiväväsymys ja tahaton nukahtelu, aamupäänsärky, suun kuivuminen sekä muisti- ja keskittymisvaikeudet, jotka ovat yllättävän yleisiä: keskittymisvaikeuksia raportoi lähes 80 prosenttia potilaista. Myös mielialan lasku ja unettomuus kuuluvat kuvaan – uniapneapotilaista 30–50 prosentilla on samanaikaisia unettomuusoireita.

Kolme asiaa kannattaa tietää etukäteen.

Kaikki uniapneapotilaat eivät kuorsaa. Kuorsauksen puuttuminen ei sulje uniapneaa pois.

Väsymys ei aina tunnu väsymykseltä. Osa kokee sen uupumuksena tai saamattomuutena, ja naiset kuvailevat oiretta näin miehiä useammin. Pitkään jatkuneessa univajeessa väsymyksen tunne tasaantuu, vaikka suorituskyky heikkenee – eli oireen puuttuminen ei tarkoita, ettei haittaa ole. Kerromme tarkemmin siitä, milloin väsymys on oire sydänsairaudesta.

Monella sydänpotilaalla ei ole lainkaan klassista päiväväsymystä. Tämä on tavallisin syy siihen, että diagnoosi viivästyy juuri siinä ryhmässä, jossa siitä olisi eniten hyötyä. Jos sinulla on kohonnut verenpaine, joka ei asetu lääkityksestä huolimatta, tai eteisvärinä, uniapneaa kannattaa epäillä vaikka olisit päivisin täysin virkeä.

Mitä uniapnea tekee sydämelle

Jokainen hengityskatkos on pieni stressireaktio. Happi laskee, hiilidioksidi nousee, rintaontelon paine heilahtaa ja elimistö vapauttaa stressihormoneja. Verenpaine ja syke nousevat piikkinä. Kun tämä toistuu satoja kertoja yössä vuosien ajan, seuraukset alkavat näkyä:

Kohonnut verenpaine. Uniapnea voi jopa kolminkertaistaa kohonneen verenpaineen ilmaantuvuuden, ja se on tavallisin tunnistettavissa oleva syy vaikeahoitoiseen verenpaineeseen.
Eteisvärinä. Alle 50-vuotiailla uniapneapotilailla on muita useammin kohonnut verenpaine tai krooninen eteisvärinä.
Sepelvaltimotauti. Uniapnea voi moninkertaistaa sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden keski-ikäisillä. Uniapneapotilaan riski saada sydäninfarkti nimenomaan nukkuessaan voi olla 6-kertainen muihin vuorokaudenaikoihin verrattuna.
Sydämen vajaatoiminta. Uniapnea voi lisätä vasemman kammion paksuuntumista ja diastolista vajaatoimintaa.
Aivohalvaus ja keuhkoverenpaineen kohoaminen.

Mittasuhteet kannattaa pitää mielessä, koska ne eivät ole samat kaikille. Hoitamaton vaikea uniapnea on yhdistetty 3–6-kertaiseen sydän- ja verisuonikuolleisuuteen, ja vaikutus on selvin alle 50-vuotiailla miehillä ja niillä, joilla AHI on suuri. Sen sijaan lievä ja keskivaikea hoitamaton uniapnea (AHI alle 30) ei lisää merkitsevästi kokonais- eikä sydänkuolleisuutta – tämä on suosituksessa vahvinta näyttöä. Hoidetuilla potilailla riski ei ole suurentunut.

Uniapneaan liittyy myös liikenneturvallisuusriski, ja se on ainoa seuraus, joka voi toteutua jo tänään.

Miten uniapnea todetaan

Selvittely on suoraviivainen eikä yleensä vaadi sairaalayötä.

Oirekuva ja riskitekijät. Oireet, paino, vyötärönympärys, kaulan rakenne, nenän tukkoisuus, risat, alaleuan koko ja purenta.
Yöpolygrafia. Kotona tehtävä rekisteröinti: hengitysilman virtaus, hengitysliikkeet, happikyllästeisyys, syke ja asento. Riittää valtaosassa tapauksista.
Unipolygrafia tehdään, jos epäillään muuta unihäiriötä tai löydös ei sovi oirekuvaan.
Verikokeet ja sydänfilmi otetaan jo ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä: perusverenkuva, pitkäaikaissokeri, rasva-arvot, kilpirauhasarvo ja EKG.
Sydämen tutkimukset, jos taustalla on kohonnut verenpaine, rytmihäiriö tai vajaatoiminnan epäily: verenpaineen vuorokausirekisteröinti, sydämen ultraäänitutkimus, rytmiseuranta.

Pelkkä yön happisaturaation mittaus – sormimittarilla tai älykellolla – ei riitä sulkemaan uniapneaa pois. Se voi herättää epäilyn, mutta diagnoosi tarvitsee rekisteröinnin.

Varaa kardiologin etävastaanotto 140 € (148 € ilman KELA-korvausta)

Jos kuorsaat ja verenpaine ei asetu, tai eteisvärinä uusiutuu toistuvasti, kardiologi käy oireesi ja lääkelistasi läpi, tulkitsee sydänfilmin ja verenpainetason ja ohjaa tarvittaessa yörekisteröintiin. Sama lääkäri myös jatkossa. Varaa aika → · Hinnasto

Hoito

Elintavat ovat kaiken hoidon perusta, vaikeusasteesta riippumatta. Laihtuminen on ainoa hoito, joka voi poistaa uniapnean kokonaan, ja lievässä uniapneassa se voi riittää ainoaksi hoidoksi. Liikunta lieventää oireita jo ennen kuin paino muuttuu. Alkoholin välttäminen ennen nukkumaanmenoa, tupakoinnin lopettaminen ja rauhoittavien lääkkeiden karsiminen vaikuttavat nopeasti.

CPAP-laite (ylipainehengityshoito) on keskivaikean ja vaikean uniapnean ensisijainen hoito, samoin silloin kun oireet ovat vaikeat ja AHI yli 15. Maskin kautta puhallettava lievä ylipaine pitää hengitystien auki. Hoidossa on annos-vastesuhde: mitä enemmän laitetta käytetään, sitä parempi tulos. Vähimmäistavoite on neljä tuntia yössä, mutta koko yö on parempi – loppuyön REM-uni on se vaihe, jossa katkokset ovat pahimmillaan. Laite on potilaalle maksuton: se luokitellaan lääkinnälliseksi kuntoutusvälineeksi ja annetaan lainaussopimuksella.

Uniapneakisko siirtää alaleukaa eteenpäin ja avaa nielun. Se sopii lievään ja keskivaikeaan uniapneaan sekä niille, joilla CPAP ei onnistu. Objektiivisesti mitattuna CPAP on tehokkaampi, mutta oireisiin kisko tehoaa yhtä hyvin ja siihen sitoudutaan paremmin – lopputulos voi käytännössä olla sama.

Asentohoito auttaa, jos katkokset esiintyvät lähinnä selinmakuulla. Leikkaushoito tulee kyseeseen valikoiden, esimerkiksi kun nenän tukkoisuus estää CPAP:n käytön. Lihavuusleikkausta voidaan harkita, jos painoindeksi ylittää 35.

Painonhallintalääkkeet. Laajassa satunnaistetussa tutkimuksessa tirtsepatidi vähensi hengityskatkoksia 20–24 tapahtumaa tunnissa lumelääkkeeseen verrattuna, paino laski noin viidenneksen ja yläpaine keskimäärin 8–10 mmHg. Noin 40–50 prosenttia pääsi tasolle, jolla CPAP-hoitoa ei välttämättä enää tarvita. Euroopassa uniapnea ei ole näiden lääkkeiden itsenäinen käyttöaihe, vaan yksi painoon liittyvistä sairauksista, joiden perusteella painonhallintalääkitys voidaan aloittaa. Sydäntapahtumia koskevaa näyttöä uniapneassa ei vielä ole. Kerromme erikseen, mitä GLP-1-lääkkeistä ja sydämestä tiedetään.

Mitä hoidolta voi realistisesti odottaa

Tässä on syytä olla täsmällinen, koska odotukset ja tutkimusnäyttö eivät aina kohtaa.

Mihin CPAP tehoaa vahvimman näytön mukaan:

päiväväsymys vähenee
elämänlaatu ja vireys paranevat
verenpaine laskee kliinisesti merkitsevästi, kun laitetta käytetään vähintään neljä tuntia yössä – vahvin näyttö koskee päiväväsymyksestä kärsiviä ylipainoisia miehiä
verisuonen sisäkalvon toiminta paranee ja stressihermoston yliaktiivisuus vähenee
liikenneonnettomuusriski pienenee

Mihin näyttö on niukempaa: sepelvaltimotautitapahtumien ja aivoinfarktien estossa CPAP-hoidon näyttö on Käypä hoito -suosituksessa luokiteltu niukaksi, samoin eteisvärinän uusiutumisen estossa. Kolme suurta satunnaistettua tutkimusta selvitti, estääkö CPAP sydäntapahtumia potilailla, joilla oli jo sydänsairaus. Yksikään ei osoittanut hyötyä. Tutkimuksissa oli kuitenkin merkittävä ongelma: laitetta käytettiin keskimäärin vain noin kolme tuntia yössä, mikä jää alle hoidollisen rajan.

Kun samoja potilaita on tarkasteltu käyttöajan mukaan tai kun on seurattu tavallisia hoitopotilaita rekistereissä, kuva on toinen: säännöllisesti laitetta käyttävillä kuolleisuus ja sydäntapahtumat ovat vähäisempiä. Näin myös suomalaisessa aineistossa. Nämä ovat kuitenkin havainnoivia tutkimuksia, joissa hoitoon sitoutuvat ihmiset ovat muutenkin terveempiä. Se selittää osan erosta – kuinka suuren osan, ei tiedetä.

Uusin käänne on havainto, ettei hyöty jakaudu tasaisesti. Sydänhyöty näyttää keskittyvän potilaisiin, joilla katkoksiin liittyy voimakkaita happitason laskuja ja sykereaktioita – tätä kuvaa niin sanottu happivajekuorma, joka ennustaa riskiä paremmin kuin AHI. Osalla muista hyötyä ei ole näkynyt lainkaan. Nämä havainnot ovat alustavia eivätkä muuta nykyisiä hoitosuosituksia.

Käytännön johtopäätös on yksinkertainen. Jos sinulla on oireita, CPAP kannattaa – oireiden vuoksi. Jos sinulla on lisäksi sydänsairaus, uniapnean hoito on osa kokonaisuutta, jossa verenpaine, kolesteroli, paino ja tupakointi ovat vähintään yhtä tärkeitä. Älä lopeta laitetta omin päin: lopettaminen palauttaa väsymyksen ja liikenneriskin nopeasti, ja ne ovat varmoja haittoja siinä missä sydänhyöty on epävarma.

Mitä voit tehdä itse

Laihduta, jos painoa on. Se on ainoa hoito, joka voi poistaa uniapnean.
Liiku. Oireet lievittyvät jo ennen kuin paino muuttuu.
Jätä alkoholi illasta. Vaikutus näkyy jo samana yönä.
Nuku kyljellään, jos katkokset painottuvat selinmakuulle.
Kokeile tukisukkia päivisin, jos nilkat turpoavat. Kun neste ei kerry päivän mittaan jalkoihin, sitä ei myöskään siirry yöllä makuuasennossa kaulan alueelle – ja uniapnea lievittyy. Tämä on yllättävä mutta hyvin dokumentoitu keino.
Hoida nenän tukkoisuus.
Käytä laitetta koko yö, ei vain nukahtamiseen asti.
Käy lääkelista läpi: unilääkkeet, rauhoittavat ja opioidit pahentavat uniapneaa.

Milloin arvio on kiireellinen

Uniapnean tutkimukset on syytä käynnistää kiireellisinä, jos oireinen potilas

työskentelee erityistä vireyttä vaativassa ammatissa (ammattikuljettajat, veturinkuljettajat, lentäjät, lennonjohto)
sairastaa vaikeaa sydän- tai verisuonitautia
on raskaana
on menossa nukutuksessa tehtävään toimenpiteeseen – uniapnea lisää anestesian riskejä, ja se on hyvä kertoa etukäteen.

Hakeudu arvioon lähiviikkoina, jos verenpaine ei asetu kolmesta lääkkeestä huolimatta, jos eteisvärinä uusiutuu toistuvasti, tai jos puolisosi on havainnut hengityskatkoksia ja sinulla on sydänsairaus.

Soita 112, jos rintaan tulee puristava kipu, hengenahdistus äkillisesti pahenee tai menetät tajuntasi. Nämä eivät ole uniapnean oireita, mutta ne ovat syitä, joita ei odoteta.

Kannattaisiko sinun tutkia uniapnea?

Tämä ei ole testi eikä anna pistemäärää. Nämä ovat ne oireet, joiden perusteella lääkäri kirjoittaa lähetteen unitutkimuksiin – kahden oireen täyttyminen riittää lähetteen perusteeksi.

Oireet, jotka lasketaan

päiväväsymys
poikkeava nukahtelu
pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus
toisen henkilön toteamat hengityskatkokset
aamupäänsärky
toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen
muisti- tai mielialahäiriö, joka voisi liittyä uniapneaan

Taustatekijät, jotka nostavat todennäköisyyttä

ylipainoa, tai lyhyt ja paksu kaula
pieni tai taaksepäin sijoittunut alaleuka, kapea yläleuka tai purentavirhe
ikä yli 40 vuotta
alkoholia iltaisin, tai käytössä unilääke, rauhoittava tai opioidi

Sydämen merkit – näiden perusteella tutkimista kannattaa harkita, vaikka päiväoireita ei olisi lainkaan

verenpaine ei asetu kolmesta lääkkeestä huolimatta
verenpaine ei laske yöllä vuorokausirekisteröinnissä
eteisvärinä uusiutuu rytminsiirron tai ablaation jälkeen

Miten listaa luetaan. Kaksi oiretta ylimmästä listasta riittää perusteeksi tutkia. Sydämen merkit ovat aihe harkita tutkimista, vaikka päiväoireita ei olisi yhtään – juuri niiden sivuuttaminen on tämän sairauden tavallisin sudenkuoppa. Ota ne puheeksi lääkärin kanssa, joka arvioi, onko rekisteröinti tarpeen.

Terveydenhuollossa käytetään lisäksi STOP-BANG-kyselyä uniapnean ennakkotodennäköisyyden arvioimiseen. Siitä on suomenkielinen versio, johon Käypä hoito -suositus linkittää. Sekään ei ole diagnoosi: se kertoo vain, kannattaako rekisteröinti tehdä.

Usein kysyttyä

Tarkoittaako kuorsaus aina uniapneaa?

Ei. Suuri osa kuorsaajista ei sairasta uniapneaa – eivätkä kaikki uniapneapotilaat kuorsaa. Ratkaisevaa on, liittyykö kuorsaukseen katkoksia, päiväväsymystä tai kohonnutta verenpainetta.

Voiko älykello todeta uniapnean?

Se voi herättää epäilyn. Kello tai sormimittari voi näyttää yöllisiä happitason laskuja, ja se on syy hakeutua tutkimuksiin. Normaali tulos ei kuitenkaan sulje uniapneaa pois, eikä kellon lukemalla tehdä diagnoosia.

Menetänkö ajokortin, jos minulla todetaan uniapnea?

Et, jos hoito tehoaa. Ajokortin terveysvaatimukset eivät täyty vain silloin, kun uniapneasta johtuva vaikea nukahtamistaipumus on pysyväisluontoinen eikä reagoi hoitoon. Hoidettuna ajokyky yleensä säilyy, ja ammattikuljettajilla hoidon riittävyys varmistetaan vireystilamittauksin. Hoitamattomuus on tässä suurempi riski kuin diagnoosi.

Laskeeko CPAP painoa?

Ei. Päinvastoin paino saattaa hoidon aikana nousta hieman. Painonhallinta on hoidettava erikseen.

Voiko uniapnea parantua?

Kyllä, jos syy on korjattavissa. Merkittävä laihtuminen voi poistaa uniapnean etenkin lievissä tapauksissa. Rakenteellisista syistä johtuva uniapnea ei häviä painonpudotuksella.

Miksi katkokset tuntuvat pahenevan kesähelteillä?

Havainto on oikea: laajassa eurooppalaisessa aineistossa keskivaikean ja vaikean uniapnean riski kasvoi noin 13 prosenttia yöllisten hellejaksojen huipulla.

Pitääkö hoidon jatkua koko loppuelämän?

Niin kauan kuin uniapnea on olemassa – laite hoitaa oiretta, ei syytä. Jos paino laskee merkittävästi, tilanne kannattaa arvioida uudelleen uudella rekisteröinnillä.

Mihin tiedot perustuvat

Artikkeli perustuu Käypä hoito -suositukseen Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 21.1.2026, sekä alla lueteltuihin alkuperäisjulkaisuihin.

Veasey SC, Rosen IM. Obstructive Sleep Apnea in Adults. New England Journal of Medicine 2019;380:1442–1449.

Malhotra A, Grunstein RR, Fietze I ym. Tirzepatide for the Treatment of Obstructive Sleep Apnea and Obesity (SURMOUNT-OSA). New England Journal of Medicine 2024;391:1193–1205.

Benjafield AV, Pépin J-L, Cistulli PA ym. Positive airway pressure therapy and all-cause and cardiovascular mortality in people with obstructive sleep apnoea: a systematic review and meta-analysis. Lancet Respiratory Medicine 2025;13:403–413.

Pépin J-L, Randerath W. Continuous positive airway pressure for prevention of cardiovascular events and mortality: why evidence is evolving. European Respiratory Journal 2023;62:2301741.

Myllylä M, Hammais A, Stepanov M ym. Nonfatal and fatal cardiovascular disease events in CPAP compliant obstructive sleep apnea patients. Sleep and Breathing 2019;23:1209–1217.

Pinilla L, Fitton J, Lovato N ym. Rising prevalence of obstructive sleep apnoea during night-time heatwaves across Europe. European Respiratory Journal 2025;66:2501631.

Uniapnea ja sydän – mitä hoidolta voi odottaa?