Minulla on sivuääni – mitä se tarkoittaa?

Sivuääni on veren virtauksen ääni, ei sairaus. Se syntyy, kun veri pyörteilee sydämessä – joko siksi, että se virtaa tavallista voimakkaammin, tai siksi, että se virtaa ahtaan tai vuotavan läpän tai väliseinän aukon läpi. Korvalla syitä ei voi erottaa varmasti, joten aikuisen uusi sivuääni tutkitaan sydämen ultraäänellä. Useimmiten sydän osoittautuu terveeksi.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri · Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri, 22.10.2026

Mikä sivuääni on?

Terve sydän on kuunneltaessa lähes hiljainen. Stetoskoopilla kuuluu kaksi napsahdusta – läppien sulkeutumisen äänet – ja niiden välissä hiljaisuus, koska veri virtaa läppien läpi tasaisesti. Sivuääni on tämän hiljaisuuden tilalle tuleva suhina tai kohina. Se syntyy, kun virtaus muuttuu pyörteiseksi, samalla tavalla kuin joki alkaa kohista, kun uoma kapenee tai virta kiihtyy.

Lääkäri kuvaa sivuäänen kolmella tavalla: milloin se kuuluu, kuinka voimakas se on ja mistä se kuuluu parhaiten. Ajoitus on näistä tärkein. Systolinen sivuääni kuuluu sydämen supistuksen aikana, ja se voi olla vaaraton tai merkki läppäviasta. Diastolinen sivuääni kuuluu sydämen täyttyessä, ja se on lähes aina merkki jostakin, joka vaatii tutkimuksia. Voimakkuus luokitellaan asteikolla 1–6; aste 1–2 on hiljainen ja usein vaaraton, aste 3 tai enemmän vaatii selvittelyn.

Sivuääni on löydös, ei diagnoosi. Sama suhina voi syntyä terveessä sydämessä kuumeen aikana tai vakavassa läppäviassa, ja tutkimusten tarkoitus on selvittää, kumpi on kyseessä.

Mistä sivuääni johtuu?

Pyörteiselle virtaukselle on kolme pääsyytä.

Veri virtaa tavallista voimakkaammin

Kun sydän pumppaa enemmän verta kuin tavallisesti, virtaus kiihtyy ja voi alkaa pyörteillä, vaikka läpät ja väliseinät ovat täysin terveet. Näin käy kuumeessa, anemiassa, raskaudessa, kilpirauhasen liikatoiminnassa ja voimakkaan rasituksen jälkeen. Myös hyväkuntoisella, hoikalla aikuisella sydän voi kuulua niin hyvin, että normaali virtaus tulkitaan sivuääneksi. Tällaista kutsutaan toiminnalliseksi eli vaarattomaksi sivuääneksi. Se on hiljainen, kuuluu vain supistuksen aikana ja häviää, kun syy poistuu: kuume laskee, anemia hoidetaan, raskaus päättyy.

Läppävika

Sydämessä on neljä läppää, jotka toimivat yksisuuntaisina ovina. Jos läppä on ahtautunut, veri joutuu puristumaan kapeasta aukosta ja suhisee. Jos läppä vuotaa, osa verestä virtaa väärään suuntaan ja aiheuttaa äänen. Aikuisen tavallisimmat läppäviat ovat

• aorttaläpän ahtauma, jossa sydämen uloskäyntiläppä kalkkeutuu iän myötä. Se on iäkkäiden tärkein sivuäänen syy ja yleisin vakava läppävika.
• hiippaläpän vuoto, jonka taustalla on usein läpän purjeen löystyminen (hiippaläpän prolapsi) tai sydänlihaksen laajentuminen.
• aorttaläpän vuoto, joka liittyy läpän rakennevikaan tai aortan tyven laajentumiseen.
• synnynnäisesti kaksiliuskainen aorttaläppä, joka on tavallisin synnynnäinen sydänvika ja kuluu kolmiliuskaista nopeammin. Se voi löytyä sivuäänenä vasta aikuisena.

Oikovirtaus

Sydämen oikean ja vasemman puolen välissä on väliseinä. Jos siinä on aukko, veri virtaa korkeamman paineen puolelta matalamman paineen puolelle, ja tämä oikovirtaus kuuluu sivuäänenä. Aukko on lähes aina synnynnäinen, ja tavallisimmat ovat eteisväliseinän aukko ja kammioväliseinän aukko. Pieni aukko ei välttämättä aiheuta oireita, ja se voi löytyä vasta aikuisiässä. Suuri aukko kuormittaa sydämen oikeaa puolta ja keuhkoverenkiertoa vuosien mittaan.

Neljäs, harvinaisempi syy on sydänlihaksen paksuuntuminen (hypertrofinen kardiomyopatia), jossa paksuuntunut väliseinä ahtauttaa sydämen ulosvirtausta. Se on perinnöllinen ja tärkeä tunnistaa, koska siihen liittyy rytmihäiriöriski.

Mitkä oireet viittaavat siihen, että sivuääni on merkittävä?

Vaaraton sivuääni ei aiheuta oireita – se löytyy sattumalta. Sivuääni on todennäköisemmin merkki läppäviasta tai oikovirtauksesta, jos siihen liittyy

• hengenahdistusta rasituksessa, joka on pahentunut viime kuukausina
• rintakipua tai puristusta rasituksessa
• huimausta tai pyörtymistä rasituksessa
• suorituskyvyn laskua tai poikkeavaa väsymystä
• sydämentykytystä tai epätasaista sykettä
• jalkojen turvotusta.

Hengenahdistus, rintakipu ja pyörtyminen rasituksessa ovat erityisen tärkeitä, koska ne ovat aorttaläpän ahtauman tunnusmerkit ja tarkoittavat, että ahtauma on edennyt hoitoa vaativaksi.

Oireettomuus ei kuitenkaan sulje läppävikaa pois. Läppäviat kehittyvät hitaasti, ja sydän sopeutuu niihin vuosia ennen kuin oireet alkavat. Siksi oireettomankin sivuäänen syy on hyvä tietää.

Miten sivuäänen syy selvitetään?

Tutkimus alkaa haastattelusta ja kuuntelusta. Lääkäri kysyy oireista, sairauksista, suvun sydänsairauksista ja siitä, onko sivuääni todettu aiemmin. Kuuntelussa lääkäri arvioi sivuäänen ajoituksen, voimakkuuden, sijainnin ja sen, muuttuuko ääni asennon tai hengityksen mukana. Kokenut lääkäri tunnistaa osan vaarattomista sivuäänistä jo tässä vaiheessa, mutta kuuntelun tarkkuus on rajallinen: hiljainen systolinen sivuääni voi olla sekä vaaraton että merkki alkavasta läppäviasta.

Sydänfilmi eli EKG otetaan yleensä samalla käynnillä. Se ei näytä läppiä, mutta poikkeava löydös – esimerkiksi sydämen kuormituksen tai paksuuntumisen merkit – lisää läppävian todennäköisyyttä.

Ratkaiseva tutkimus on sydämen ultraäänitutkimus (kaikukuvaus). Se näyttää läppien rakenteen ja liikkeen, mittaa ahtauman ja vuodon asteen, osoittaa väliseinän aukot ja oikovirtauksen suunnan sekä kertoo, onko sydän jo kuormittunut. Ultraääni on kivuton, säteilytön ja kestää noin puoli tuntia. Suositusten mukaan ultraääni tehdään aina, kun sivuääneen liittyy oireita, kun se on diastolinen tai voimakas, kun EKG on poikkeava tai kun sivuäänen luonne jää kuuntelussa epäselväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aikuisen uusi sivuääni kannattaa lähes aina tutkia ultraäänellä kerran, koska vasta se kertoo varmasti, tarvitaanko seurantaa.

Jos ultraäänessä todetaan merkittävä läppävika tai oikovirtaus, kardiologi voi täydentää tutkimuksia rasituskokeella, sydämen magneettikuvauksella tai ruokatorven kautta tehtävällä ultraäänellä.

Miten sivuääntä hoidetaan?

Sivuääntä itseään ei hoideta – hoidetaan sen syy, jos syy sitä vaatii.

Vaaraton sivuääni ei vaadi hoitoa, seurantaa eikä rajoituksia. Voit liikkua, matkustaa ja elää normaalisti. Jos sivuääni liittyi kuumeeseen, anemiaan tai raskauteen, se häviää, kun tilanne korjaantuu.

Lievä läppävika ei yleensä vaadi lääkitystä eikä toimenpidettä, mutta sitä seurataan ultraäänellä, koska läppäviat voivat edetä. Seurantaväli on lievässä viassa tyypillisesti 2–5 vuotta ja kohtalaisessa 1–2 vuotta. Samalla hoidetaan verenpaine ja muut sydämen riskitekijät, koska ne nopeuttavat läppävian etenemistä.

Merkittävä läppävika hoidetaan korjaamalla tai vaihtamalla läppä, kun vika on vaikea ja aiheuttaa oireita tai alkaa kuormittaa sydäntä. Aorttaläpän ahtaumassa läppä vaihdetaan leikkauksella tai katetrilla nivusvaltimon kautta; hiippaläpän vuodossa oma läppä pyritään korjaamaan. Tulokset ovat hyviä, kun hoito tehdään ajoissa – ennen kuin sydänlihas on pysyvästi heikentynyt.

Oikovirtaus suljetaan, jos aukko on riittävän suuri kuormittaakseen sydäntä. Eteisväliseinän aukko suljetaan usein katetrilla ilman leikkausta.

Tarvitsenko antibiootin hammaslääkärissä?

Moni muistaa ajan, jolloin sivuäänen tai läppävian takia otettiin antibiootti ennen hammashoitoa. Suositukset muuttuivat vuonna 2007, ja nykyinen linja on sama Euroopassa ja Yhdysvalloissa: pelkkä sivuääni, vaaraton toiminnallinen sivuääni tai oman läpän lievä tai kohtalainen vika ei ole peruste antibioottisuojalle.

Antibiootti ennen hammashoitoa suositellaan vain niille, joilla sydänläpän tulehduksen eli endokardiitin riski on suuri ja sen seuraukset vakavimmat. Näitä ovat

• tekoläppä – leikkauksella tai katetrilla asennettu, mekaaninen tai biologinen – sekä läpän korjauksessa käytetty vierasmateriaali, kuten tukirengas
• aiemmin sairastettu endokardiitti
• synnynnäinen sinertävä sydänvika, jota ei ole korjattu tai johon on korjauksen jälkeen jäänyt vuoto tai oikovirtaus
• vierasmateriaalilla tai laitteella korjattu synnynnäinen sydänvika puolen vuoden ajan toimenpiteestä
• sydämensiirto, jos siirrettyyn sydämeen on kehittynyt läppävika.

Suojaa tarvitaan näissäkin ryhmissä vain hammastoimenpiteissä, joissa ikeneen tai hampaan juuren alueelle kajotaan tai suun limakalvo rikkoutuu – esimerkiksi hampaan poisto, juurihoito ja hammaskiven poisto. Puudutuspistos terveeseen kudokseen, röntgenkuvaus, irrotettavan proteesin tai oikomislaitteen sovitus eivät vaadi suojaa. Muiden elinten toimenpiteisiin – esimerkiksi paksusuolen tai virtsarakon tähystykseen tai ruokatorven kautta tehtävään sydämen ultraääneen – ei suositella rutiininomaista antibioottisuojaa, ellei toimenpidealueella ole tulehdusta.

Lääke on yleensä amoksisilliini 2 g suun kautta 30–60 minuuttia ennen toimenpidettä; penisilliiniallergiselle on vaihtoehtoja. Jos sinulla on jokin edellä mainituista, kerro se hammaslääkärille ja pyydä kardiologilta kirjallinen ohje – esimerkiksi potilaskortti – jonka voit näyttää hammashoidossa.

Tärkein suoja endokardiittia vastaan on kuitenkin sama kaikille, joilla on läppävika: terve suu. Bakteereita pääsee verenkiertoon päivittäin hampaiden harjauksesta ja pureskelusta, ja tulehtuneista ikenistä paljon enemmän kuin kertaluonteisesta hammastoimenpiteestä. Säännöllinen hammastarkastus, hyvä suuhygienia ja ientulehdusten hoito vähentävät riskiä enemmän kuin yksittäinen antibioottiannos.

Milloin hakeutua hoitoon?

Soita 112, jos sinulla on äkillinen kova rintakipu, vaikea hengenahdistus tai olet pyörtynyt rasituksessa.

Hakeudu lääkäriin lähipäivinä, jos sinulla on todettu sivuääni ja

• hengästyt rasituksessa aiempaa herkemmin
• sinulla on rintakipua tai huimausta rasituksessa
• jaksamisesi on laskenut selvästi
• syke tuntuu epätasaiselta tai nopealta
• sinulla on ollut kuumetta yli viikon ilman selvää syytä – etenkin jos sinulla on tekoläppä tai todettu läppävika.

Varaa aika lähiviikkoina, jos sinulla on todettu uusi sivuääni, jota ei ole tutkittu ultraäänellä – vaikka olisit oireeton. Yksi tutkimus kertoo, tarvitaanko seurantaa.

Sydän24:n kardiologi voi arvioida sivuäänen, tilata sydämen ultraäänitutkimuksen ja suunnitella seurannan ilman lähetettä.

Usein kysyttyä

Voiko sivuääni hävitä itsestään?

Kyllä, jos se johtuu ohimenevästä syystä kuten kuumeesta, anemiasta tai raskaudesta. Läppävian tai oikovirtauksen aiheuttama sivuääni ei häviä itsestään.

Saanko harrastaa liikuntaa, jos minulla on sivuääni?

Vaarattoman sivuäänen kanssa saat liikkua rajoituksetta. Jos sivuäänen syy on läppävika, liikunnan sopivuus riippuu vian vaikeusasteesta – lievä vika ei yleensä rajoita, vaikea voi. Kysy kardiologilta ennen raskasta kilpaurheilua.

Onko sivuääni perinnöllinen?

Sivuääni itsessään ei periydy, mutta osa sen syistä periytyy: kaksiliuskainen aorttaläppä, hiippaläpän prolapsi ja hypertrofinen kardiomyopatia kulkevat suvuissa. Jos lähisukulaisellasi on todettu jokin näistä, kerro se lääkärille.

Minulla on todettu sivuääni raskauden aikana – onko se vaarallinen?

Raskauden aikana verimäärä kasvaa noin puolitoistakertaiseksi, ja hiljainen systolinen sivuääni on tavallinen ja vaaraton. Jos sivuääneen liittyy hengenahdistusta levossa, tykytystä tai turvotusta, tai jos se on voimakas, ultraääni tehdään raskauden aikana – se on sikiölle täysin turvallinen.

Sivuääni todettiin vuosia sitten ja sanottiin vaarattomaksi. Pitääkö se tutkia uudelleen?

Jos se tutkittiin ultraäänellä ja todettiin vaarattomaksi, uutta tutkimusta ei tarvita, ellei sinulle tule oireita. Jos vaarattomuus arvioitiin vain kuuntelemalla, yksi ultraääni on perusteltu – etenkin yli 60-vuotiaana, koska aorttaläpän kalkkeutuminen yleistyy iän myötä.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 22.10.2026

Aiheeseen liittyvää

• Pyörtyminen – milloin se on vaaratonta ja milloin sydänperäistä?
• Pyörryin – mitä minun pitäisi tehdä?
• Rintakipu – milloin se johtuu sydämestä?
• Jalat ovat turvoksissa – onko kyseessä sydämen vajaatoiminta?
• Väsymys – milloin se on oire sydänsairaudesta?
• Sydänleikkauksen jälkeen – toipuminen viikko viikolta

Mihin tiedot perustuvat

• Vahanian A, Beyersdorf F, Praz F ym. 2021 ESC/EACTS Guidelines for the management of valvular heart disease. Eur Heart J 2022;43:561–632.
• Baumgartner H, De Backer J, Babu-Narayan SV ym. 2020 ESC Guidelines for the management of adult congenital heart disease. Eur Heart J 2021;42:563–645.
• Otto CM, Nishimura RA, Bonow RO ym. 2020 ACC/AHA Guideline for the management of patients with valvular heart disease. Circulation 2021;143:e72–e227.
• Wilson WR, Gewitz M, Lockhart PB ym. Prevention of viridans group streptococcal infective endocarditis: a scientific statement from the American Heart Association. Circulation 2021;143:e963–e978.
• Delgado V, Ajmone Marsan N, de Waha S ym. 2023 ESC Guidelines for the management of endocarditis. Eur Heart J 2023;44:3948–4042.
• DeSimone DC, Marks L, Dayer MJ ym. Infective endocarditis: diagnosis, antibiotic therapy, and management: a scientific statement from the American Heart Association. Circulation 2026. doi: 10.1161/CIR.0000000000001466.
• Regitz-Zagrosek V, Roos-Hesselink JW, Bauersachs J ym. 2018 ESC Guidelines for the management of cardiovascular diseases during pregnancy. Eur Heart J 2018;39:3165–3241.
• Sydämen läppäviat. Lääkärin käsikirja, Duodecim.