Tunne siitä, että sydän muljahtaa tai jättää lyönnin väliin, johtuu useimmiten lisälyönnistä. Lisälyönti on tavallista aikaisemmin tuleva sydämenlyönti, jonka jälkeen sydän pitää lyhyen tauon. Lisälyönnit ovat hyvin yleisiä, ja useimmiten ne ovat vaarattomia.
Mitä lisälyönnit ovat?
Sydän lyö, kun sen läpi leviää sähköinen aktivaatio tarkoituksenmukaisella tavalla. Tätä sähköistä toimintaa voidaan rekisteröidä ihon pinnalta sydänfilmillä eli EKG:llä.
Lisälyönnissä sähköimpulssi lähtee liikkeelle normaalia varhaisemmin. Impulssi voi saada alkunsa joko sydämen eteisestä tai kammiosta, ja sen mukaan puhutaan eteislisälyönneistä tai kammiolisälyönneistä.
Lisälyönnin jälkeen sydän pitää tavallista pidemmän tauon ennen kuin rytmi jatkuu normaalina. Tauon jälkeinen ensimmäinen lyönti on tavallista voimakkaampi, ja juuri se tuntuu useimmiten muljahduksena — ei itse lisälyönti.
Pelkkien oireiden perusteella ei ole mahdollista sanoa, mistä lisälyönti on lähtöisin. Sen sijaan oireiden aikana otettu EKG kertoo, minkälaisesta lisälyöntisyydestä on kysymys.
Miltä lisälyönti tuntuu?
Lisälyöntisyys voi olla täysin oireetonta, ja se löytyy usein sattumalta muun syyn vuoksi otetusta EKG:stä. Oireina voi olla muljahduksen tunne, tunne lyönnin väliin jäämisestä tai tuntemus siitä, että sydän pomppaa rinnassa.
Toistuvat lisälyönnit voivat aiheuttaa jatkuvalta tuntuvan epämiellyttävän olon. Lisälyöntien määrä vaihtelee ajan myötä suuresti: erittäin runsaskin lisälyöntisyys voi vähentyä itsestään tai loppua kokonaan.
Mikä lisälyöntejä aiheuttaa?
Osalla lisälyöntien taustalta löytyy niille altistava sydänsairaus, mutta useimmilla erityistä syytä ei voida osoittaa. Alttius vaihtelee ihmisestä toiseen: toinen saa runsaasti lisälyöntejä vähäisestäkin kuormituksesta, toinen ei juuri lainkaan, vaikka kuormitustekijöitä olisi paljon.
Sekä eteis- että kammiolisälyöntien määrä lisääntyy iän myötä. Lisäksi oireita voivat lisätä:
- ylipaino ja kohonnut verenpaine
- univaje, epäsäännöllinen unirytmi ja uniapnea
- pitkittynyt stressi
- alkoholi
- runsas kahvin juonti ja energiajuomat
Verikokeista on hyvä katsoa kertaalleen ainakin veren punasoluarvot (anemia), kilpirauhasen toiminta, suolatasapaino ja tulehdusarvot, sillä näiden häiriöt voivat vaikeuttaa oireita.
Kardiologin etävastaanotto ilman lähetettä. Jos muljahtelu haittaa arkea, lisääntyy rasituksessa tai jää muuten epäselväksi, oirekuvan ja tehdyt EKG-rekisteröinnit voi käydä läpi kardiologin kanssa etänä. Varaa aika kardiologille (140 €, ilman KELA-korvausta 148 €) → Katso myös hinnasto.
Milloin lisälyöntien takia pitää hakeutua lääkäriin?
Soita 112, jos muljahtelun tai tykytyksen yhteydessä esiintyy jotakin seuraavista:
- tajunnan menetys tai voimakas pyörtymisen tunne
- puristava tai painava rintakipu
- voimakas hengenahdistus
Kiireetön lääkärin arvio on aiheellinen, jos:
- lisälyönnit lisääntyvät rasituksessa tai suorituskyky on heikentynyt
- oireita on runsaasti tai ne haittaavat arkea
- lähisuvussa on ollut selittämätön äkkikuolema tai perinnöllinen sydänsairaus
- itsellä on tiedossa oleva sydänsairaus
- muljahtelu muuttuu pitkäkestoiseksi, nopeaksi tykytykseksi
Miten lisälyönnit todetaan?
Oleellisinta on saada EKG-rekisteröinti oireiden aikana. Jos oireita on hyvin runsaasti, diagnoosi saadaan tavallisella EKG:llä. Harvemmin esiintyvissä oireissa hyödyllisiä ovat pidempikestoiset rekisteröinnit, kuten 1–7 vuorokauden Holter-tutkimus, tai oireen mukaan itse käynnistettävät rekisteröinnit, kuten älykellon EKG tai EKG-ominaisuudella varustettu verenpainemittari.
Holter-tutkimuksessa voidaan luotettavasti todeta lisälyöntisyyden tyyppi ja määrä. Sydämen ultraäänitutkimuksella eli kaikukuvauksella voidaan todeta tai poissulkea rakenteellinen sydänvika lisälyöntien taustalla.
Vähäinen ja vähäoireinen lisälyöntisyys ei yleensä edellytä jatkotutkimuksia, jos suorituskyky on hyvä ja EKG normaali. Vaikeasti oireisen tai runsaan lisälyöntisyyden perustutkimukset ovat 24 tunnin EKG-rekisteröinti ja sydämen ultraäänitutkimus.
Lisälyöntisyys ei yleensä liity sepelvaltimotautiin. Siksi rasituskoe, sepelvaltimoiden tietokonekuvaus tai varjoainekuvaus eivät kuulu lisälyöntipotilaan perustutkimuksiin. Näitä harkitaan, jos lisälyönnit pahenevat rasituksessa tai rasituksensieto on alentunut.
Kammiolisälyönnit
Kammiolisälyönnit saavat alkunsa sydämen kammioista. Vähäisenä ne ovat hyvin tavallinen löydös, ja runsaankin kammiolisälyöntisyyden ennuste on yleisesti hyvä. Oleellista on kertaalleen arvioida, onko taustalla jokin muu sydänsairaus.
Hyvänlaatuiseen kammiolisälyöntisyyteen viittaa se, että oireet ilmaantuvat mieluummin levossa ja rauhoittuvat rasituksessa. Hyvänlaatuiset kammiolisälyönnit ovat useimmiten lähtöisin oikean kammion ulosvirtauskanavasta eli kammion yläosasta, josta veri virtaa keuhkovaltimoon. Lisälyönnin aikana otetusta 12-kanavaisesta EKG:stä voidaan päätellä varsin tarkasti, miltä alueelta lisälyönti on peräisin.
Hyvin runsaaseen kammiolisälyöntisyyteen — noin yli 10 000 lisälyöntiä vuorokaudessa eli yli kymmenesosa kaikista sydämenlyönneistä — voi liittyä vasemman kammion laajentumista ja väsymistä. Tämä korjaantuu tyypillisesti, kun lisälyöntien määrä saadaan vähenemään.
Sydämen ultraäänitutkimus on perusteltu, jos todetaan jokin seuraavista:
- vaikea oireisto
- sydämestä kuuluva sivuääni
- lisälyönnit ovat lähtöisin muualta kuin ulosvirtauskanavan alueelta
- lisälyöntejä on useampaa eri muotoa
- lisälyöntejä on Holter-tutkimuksessa yli 5 000 vuorokaudessa
- suorituskyky on alentunut
- EKG on muutenkin poikkeava
Eteislisälyönnit
Eteislisälyönnit saavat alkunsa sydämen eteisistä. Vähäisenä eteislisälyöntisyys on hyvin tavallista ja sen ennuste on hyvä. Runsaskaan eteislisälyöntisyys ei väsytä sydäntä.
Runsas eteislisälyöntisyys voi kuitenkin kertoa taipumuksesta eteisvärinään. Jos eteisvärinän toteamisella olisi merkitystä hoidon kannalta, rytmiä voidaan seurata pidempikestoisella tai oireen mukaan käynnistettävällä rekisteröinnillä, kuten älykellon EKG:llä.
Lisälyöntien hoito
Jos oireita on vähän, riittää yleensä lääkärin haastattelu ja EKG. Tärkein yksittäinen hoito on ymmärrys vaivan hyvänlaatuisuudesta: lisälyönteihin liittyvä pelko ja jännitys lisäävät sekä lisälyöntien määrää että niiden aiheuttamaa haittaa.
Hoidon perustan muodostavat elämäntapoihin vaikuttaminen — uni, alkoholin ja kofeiinin käyttö, painonhallinta ja kuormituksen säätely — sekä mahdollisen uniapnean, kohonneen verenpaineen ja kilpirauhasen toimintahäiriön hoito.
Oireiselle potilaalle voidaan tehdä hoitokokeilu beetasalpaajalla matalalla kynnyksellä. Toisena vaihtoehtona on kalsiumsalpaaja. Muita rytmihäiriölääkkeitä käytetään kardiologin harkinnan mukaan.
Katetriablaatiossa lisälyöntien lähtökohta käsitellään sydämen sisään vietävän ohuen katetrin kautta. Käytännössä ablaatiota harkitaan erityisesti silloin, jos oireet jatkuvat lääkityksestä huolimatta tai lisälyöntejä on erittäin runsaasti.
Oireetonta, hyvinkin runsasta kammiolisälyöntisyyttä ei ole välttämätöntä hoitaa, jos sydän todetaan muuten terveeksi. Hoidon aiheita ovat potilaan oireisuus sekä vasemman kammion laajentuminen tai heikentynyt pumppaustoiminta.
Ennuste
Jos oireiden taustalta paljastuu jokin muu sydänsairaus, sen hoito on keskeistä ja ennuste määräytyy taustasairauden mukaan.
Jos muuta sydänsairautta ei todeta, lisälyöntipotilaan ennuste on hyvä ja vastaa samanikäisen terveen ihmisen ennustetta.
Usein kysytyt kysymykset
Ovatko lisälyönnit vaarallisia?
Useimmiten eivät. Kun EKG on normaali, suorituskyky on hyvä eikä muuta sydänsairautta ole, lisälyöntien ennuste vastaa terveen ihmisen ennustetta. Vaarattomuudesta huolimatta oireet voivat olla epämiellyttäviä, eikä niitä tarvitse vähätellä.
Voiko lisälyöntien kanssa urheilla?
Kyllä, jos sydän on tutkimuksissa todettu terveeksi. Monilla lisälyönnit jopa vähenevät rasituksessa. Jos lisälyönnit sen sijaan lisääntyvät rasituksessa tai suorituskyky on heikentynyt, on syytä käydä tutkimuksissa ennen kuormituksen lisäämistä.
Pitääkö kahvin juominen lopettaa?
Ei välttämättä. Kahvin ja energiajuomien vaikutus lisälyönteihin on hyvin yksilöllinen. Käyttöä kannattaa vähentää kokeeksi muutaman viikon ajaksi ja seurata, muuttuvatko oireet.
Miksi lisälyönnit tuntuvat erityisesti illalla ja levossa?
Levossa syke on hitaampi, jolloin lisälyönnille jää enemmän tilaa, eikä ympäristön häly vie huomiota. Oireiden painottuminen lepoon on tyypillisesti hyvänlaatuinen piirre.
Johtavatko eteislisälyönnit eteisvärinään?
Runsas eteislisälyöntisyys voi kertoa taipumuksesta eteisvärinään, mutta useimmilla eteisvärinää ei kehity. Jos eteisvärinän toteamisella olisi vaikutusta hoitoon, rytmiä voidaan seurata pidempikestoisesti.
Lähteet
- Terveyskirjasto: Sydämen lisälyönnit (ekstrasystolia).
- Terveyskirjasto: Sydämen rytmihäiriöt.
- Käypä hoito -suositus: Eteisvärinä.
- Zeppenfeld K ym. 2022 ESC Guidelines for the management of patients with ventricular arrhythmias and the prevention of sudden cardiac death. European Heart Journal 2022;43:3997–4126.
Kirjoittaja: Tuomas Kerola, kardiologian erikoislääkäri, dosentti (Sydän24 / Wired Health AI Oy)
Lääketieteellisesti tarkistanut: Jukka Lehtonen, kardiologian erikoislääkäri, dosentti (Sydän24 / Wired Health AI Oy)
Tarkistettu: 25.8.2026
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Kuvitus on tunnelmakuva, ei lääketieteellinen havainnekuva.