Suvussa on varhaista sepelvaltimotautia – mitä minun pitäisi tehdä?

Lukijan kysymys

”Olen 45-vuotias mies, ja suvussani on ollut varhaista sepelvaltimotautia. Mitä minun pitäisi tehdä?”

Lyhyt vastaus

Sukutausta nostaa riskiäsi, mutta se ei ratkaise, sairastutko sepelvaltimotautiin. Selvitä kolme asiaa: mitä sukulaisellesi tapahtui ja minkä ikäisenä, mitkä ovat oma verenpaineesi ja kolesteroliarvosi sekä tupakoitko. Näiden perusteella arvioidaan, tarvitaanko verenpaine- tai kolesterolilääkitystä. Jos sinulla ei ole oireita, sydänkuvauksia ei pelkän kohonneen riskin vuoksi tarvita.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri · Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri, 1.10.2026

1. Keitä sukulaisia tämä koskee?

Merkitystä on ensimmäisen asteen sukulaisilla eli vanhemmilla, sisaruksilla ja lapsilla. Sairautta pidetään varhaisena, jos se on todettu miehellä alle 55-vuotiaana tai naisella alle 65-vuotiaana. Jos isoisä sai infarktin 80-vuotiaana, sitä ei lasketa sukurasitteeksi samassa mielessä.

Sepelvaltimotaudin lisäksi mukaan lasketaan muut valtimoiden kovettumisesta johtuvat sairaudet: nuorena sairastettu aivoinfarkti ja alaraajojen valtimotauti. Ne ovat saman sairauden eri muotoja.

Sukulaisilta kannattaa kysyä:

• minkä ikäisenä sairaus todettiin
• tupakoiko hän
• oliko hänellä hyvin korkea kolesteroli
• oliko hänellä diabetes, ja minkä tyyppinen
• onko suvussa todettu familiaalinen hyperkolesterolemia (perinnöllinen, hyvin korkea kolesteroli) tai korkea Lp(a).

Diabetes-kysymys on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin sukulaisen diabetes voi selittää, miksi hän sairastui nuorena. Toiseksi tyypin 2 diabetes periytyy vahvasti, joten silloin myös sinun sokeriarvosi kannattaa tarkistaa.

Riski on sitä suurempi, mitä useampi sukulainen on sairastunut ja mitä nuorempana.

2. Mitä perinnöllinen riski tarkoittaa?

Laajassa 52 maan INTERHEART-tutkimuksessa sydäninfarktin riski oli noin 1,7-kertainen, jos toisella vanhemmista oli ollut infarkti, ja noin 2,3-kertainen, jos molemmilla oli. Riski oli suurempi, jos vanhempi oli sairastunut nuorena (Chow ym. 2011). Taustalla on yleensä yksi tai useampi seuraavista:

• Monen geenin yhteisvaikutus. Tavallisesti taustalla ei ole yhtä ”infarktigeeniä”, vaan satoja yleisiä geenimuotoja, joista jokainen nostaa riskiä hieman. Niitä ei vielä tutkita rutiinisti.
• Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH). Yksittäinen geenivirhe pitää LDL-kolesterolin korkeana syntymästä asti. Suomessa sitä on arviolta yhdellä kuudestasadasta eli noin 10 000 suomalaisella, ja heistä ainakin puolelta sairaus on toteamatta. Tavallinen kolesterolikoe paljastaa sen.
• Korkea Lp(a). Lipoproteiini(a) on lähes kokonaan perinnöllinen rasvahiukkanen. Arvo on koholla noin joka kymmenennellä suomalaisella, eikä tavallinen kolesterolikoe kerro sitä.

Lisäksi perhe jakaa usein tavat, kuten ruokavalion, tupakoinnin ja liikunnan. Osa ”suvun riskistä” on siis tapoja, jotka voi muuttaa.

Kuinka suuri osa riskistä on muutettavissa?

Suurimmalla osalla nuorena sairastuneista on muutettavissa oleva riskitekijä. Tutkimuksissa on tarkasteltu neljää perusriskitekijää: tupakointia, kohonnutta verenpainetta, korkeaa kolesterolia ja diabetesta. Noin 10–15 prosentilla sydäninfarktin sairastaneista ei ole yhtäkään niistä. Alle 36-vuotiaana infarktin saaneista tällaisia oli noin joka kymmenes. Yhdeksällä kymmenestä oli siis vähintään yksi näistä riskitekijöistä, ja yleisin oli tupakointi: kolme neljästä nuorena sairastuneesta tupakoi. Tutkimuksissa riskitekijättömiksi luokitelluilla voi silti olla jokin muu sepelvaltimotaudin riskiä lisäävä tekijä, kuten korkea Lp(a) tai ylipaino.

Suvun tuoma lisäriski ei kuitenkaan selity kokonaan näillä tekijöillä. INTERHEART-tutkimuksessa vanhemman infarktiin liittyvä lisäriski ei juuri pienentynyt, kun tupakointi, verenpaine, kolesteroli, diabetes, lihavuus ja elintavat otettiin huomioon. Sukutausta on siis oma riskitekijänsä, joka lisätään muiden päälle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koska sukutaustaa ei voi muuttaa, muiden riskitekijöiden hoidolla on sinulle tavallista enemmän merkitystä.

Muutoksilla on myös todettu olevan vaikutusta. Tutkittaessa perinnöllisesti suuren riskin ihmisiä todettiin, että terveelliset elintavat pienensivät sydäntapahtumien riskiä lähes puoleen (Khera ym. 2016).

3. Miten sepelvaltimoriski syntyy?

Sepelvaltimotauti kehittyy, kun LDL-kolesterolia kuljettavia hiukkasia kertyy vuosikymmenten aikana valtimon seinämään. Ratkaisevaa on LDL-pitoisuus kertaa aika eli kuinka kauan elimistö on altistunut korkealle kolesterolille. LDL-arvo 4 mmol/l 45 vuoden ajan on eri asia kuin sama arvo 10 vuoden ajan. Siksi kolesterolin hoitoa ei kannata lykätä ”sitten kun” -ajatuksella.

Kertymää kiihdyttävät kohonnut verenpaine, tupakointi, diabetes, vyötärölihavuus ja vähäinen liikunta. Riskitekijät eivät vain summaudu vaan vahvistavat toisiaan.

Mitä riskiluku tarkoittaa? Riski kertoo todennäköisyyden sairastua tietyn ajan, yleensä 10 vuoden, kuluessa. Suomessa se arvioidaan FINRISKI-laskurilla. 45-vuotiaan 10 vuoden riski näyttää usein pieneltä, vaikka riskitekijöitä on, koska ikä painaa laskurissa eniten. Se ei tarkoita, että asiat olisivat kunnossa. Koko elämän riski voi silti olla suuri, ja nyt tehdyt ratkaisut vaikuttavat seuraaviin 30 vuoteen. Lääkäri arvioi sukutaustan merkityksen yhdessä laskurin tuloksen kanssa. Lue myös, mitä ero suhteellisen ja absoluuttisen riskin välillä tarkoittaa.

Kuinka paljon kukin riskitekijä painaa?

INTERHEART-tutkimuksessa verrattiin noin 15 000 sydäninfarktin sairastanutta ja yhtä montaa tervettä 52 maassa. Taulukon luvut kertovat, kuinka moninkertainen infarktiriski oli niillä, joilla riskitekijä oli:

Riskitekijä	Riski kaikilla	Riski alle 55-vuotiailla
Epäedullinen kolesterolitasapaino (ylin vs. alin viidennes)	noin 3,3-kertainen	suurempi kuin iäkkäillä
Tupakointi	noin 2,9-kertainen	noin 3,3-kertainen
Diabetes	noin 2,4-kertainen	noin 3,0-kertainen
Kohonnut verenpaine	noin 1,9-kertainen	suurempi kuin iäkkäillä
Vyötärölihavuus (ylin vs. alin kolmannes)	noin 1,6-kertainen	–

Nämä yhdeksän riskitekijää, joihin kuuluivat myös psykososiaalinen kuormitus, kasvisten syönti, liikunta ja alkoholi, selittivät tutkimuksessa noin 90 prosenttia sydäninfarkteista (Yusuf ym. 2004). Monet riskitekijät painoivat nuorilla vielä enemmän kuin iäkkäillä.

Mikä on tärkein? Riippuu siitä, mitä mitataan:

• Väestötasolla kolesteroli (LDL-kolesteroli tai sitä vastaava ApoB) ja tupakointi selittävät suurimman osan infarkteista.
• Nuorella yksittäisellä ihmisellä tupakointi on vahvin yksittäinen tekijä, ja siitä luopuminen tuottaa suurimman hyödyn.
• Kahden miljoonan ihmisen aineistossa 50-vuotiaat, joilla ei ollut yhtäkään viidestä riskitekijästä (kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli, ylipaino, diabetes, tupakointi), elivät ilman sydän- ja verisuonisairautta noin 11 vuotta pidempään (miehet) ja 13 vuotta pidempään (naiset) kuin ne, joilla kaikki viisi olivat. Keski-iässä verenpaineen hoitoon liittyi eniten lisävuosia ilman sydäntautia ja tupakoinnin lopettamiseen eniten lisävuosia ylipäätään (Global Cardiovascular Risk Consortium 2025).

Käytännössä tärkein riskitekijä on se, joka sinulla on koholla.

Tupakoinnissa ei ole turvallista määrää. Jo yksi savuke päivässä aiheuttaa miehelle noin puolet siitä sepelvaltimotaudin lisäriskistä, jonka askillinen päivässä aiheuttaa (Hackshaw ym. 2018). Vähentäminen ei riitä, vaan tupakointi pitää lopettaa.

Diabetes: tyypillä ja alkamisiällä on väliä

Tyypin 2 diabetes kaksinkertaistaa sepelvaltimotaudin riskin, ja keski-ikäisillä suhteellinen riski on suurempi kuin iäkkäillä (Emerging Risk Factors Collaboration 2010). Ratkaisevaa on, minkä ikäisenä diabetes puhkeaa. Mitä aiemmin sairaus alkaa, sitä pidempään valtimot altistuvat korkealle sokerille. Laajassa aineistossa jokainen vuosikymmen aiempi diagnoosi lyhensi elinajanodotetta noin neljällä vuodella. Kun diabetes todettiin 50-vuotiaana, elinaikaa menetettiin keskimäärin noin 6 vuotta. Kun se todettiin 40-vuotiaana, menetys oli noin 10 vuotta, ja 30-vuotiaana noin 14 vuotta (Emerging Risk Factors Collaboration 2023).

Tyypin 1 diabetes on eri sairaus. Se on autoimmuunitauti, joka alkaa yleensä lapsena tai nuorena eikä liity ylipainoon. Koska altistus kestää vuosikymmeniä, sydän- ja verisuoniriski on moninkertainen. Ruotsalaisessa aineistossa ennen 10 vuoden ikää sairastuneet menettivät keskimäärin noin 14 (miehet) ja 18 (naiset) elinvuotta (Rawshani ym. 2018).

Rohkaiseva havainto: ruotsalaisilla tyypin 2 diabeetikoilla, joiden sokeri, LDL-kolesteroli, verenpaine ja munuaisarvot olivat tavoitteessa ja jotka eivät tupakoineet, sydäninfarktin riski ei ollut suurempi kuin muulla väestöllä (Rawshani ym. 2018). Diabeteksen kokonaisvaltainen hoito on siis todella kannattavaa.

Lihavuus ja laihduttaminen

Kun painoindeksi on yli 25, jokainen 5 yksikön lisäys suurentaa sydän- ja verisuonikuolleisuutta noin 40 prosenttia. Painoindeksillä 30–35 elinaika lyhenee keskimäärin 2–4 vuotta ja painoindeksillä 40–45 jopa 8–10 vuotta, eli suunnilleen yhtä paljon kuin tupakoinnissa (Prospective Studies Collaboration 2009).

Miksi laihtuminen kannattaa?

• Se ehkäisee diabetesta. Suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS) muutaman kilon laihtuminen, ruokavalion muutos ja liikunta vähensivät tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista 58 prosenttia ihmisillä, joiden sokeriaineenvaihdunta oli jo heikentynyt (Tuomilehto ym. 2001). Koska diabeteksen puhkeamisikä ratkaisee niin paljon, jokainen lykätty vuosi on arvokas.
• Se laskee verenpainetta noin 1 mmHg jokaista laihdutettua kiloa kohti.
• Se parantaa kolesteroli- ja sokeriarvoja ja vähentää rasvamaksaa ja uniapneaa.
• Se vähentää sydäntapahtumia. Ylipainoisilla sydänpotilailla, joilla ei ollut diabetesta, laihduttava lääke vähensi sydäntapahtumia noin viidenneksellä (SELECT-tutkimus 2023).

4. Näin mittaat verenpaineen oikein

Kotimittaus kertoo todellisesta verenpaineesta usein enemmän kuin yksittäinen mittaus vastaanotolla.

• Käytä olkavarsimittaria, jonka tarkkuus on testattu, ja oikean kokoista mansettia.
• Älä juo kahvia, tupakoi tai liiku puoleen tuntiin ennen mittausta.
• Istu viisi minuuttia selkä tuettuna ja jalat lattialla. Pidä käsivarsi pöydällä sydämen tasolla. Älä puhu mittauksen aikana.
• Mittaa kaksi kertaa minuutin välein aamulla ja illalla viikon ajan. Laske keskiarvo ja jätä ensimmäisen päivän tulokset pois.
• Kotimittausten keskiarvo 135/85 tai enemmän tarkoittaa kohonnutta verenpainetta. Hyvä taso on alle 130/80.
• Jos arvot ovat hyvät, mittaa uudelleen muutaman vuoden välein. Jos ne ovat rajoilla, mittaa vuosittain.

5. Milloin kolesteroli kannattaa mitata?

Nyt, jos sitä ei ole mitattu viime vuosina. Kun suvussa on varhaista sepelvaltimotautia, ensimmäinen mittaus kuuluisi tehdä jo nuorena aikuisena.

Pyydä laboratoriosta:

• kolesteroliarvot: kokonais-, LDL- ja HDL-kolesteroli sekä triglyseridit (paastoa ei tarvita)
• Lp(a) kerran elämässä
• verensokeri tai pitkäaikaissokeri (HbA1c).

Jos LDL-kolesteroli on 5 mmol/l tai enemmän, on syytä epäillä familiaalista hyperkolesterolemiaa. Silloin lääkäri arvioi geenitestin tarpeen, ja myös lähisukulaisten kolesteroli kannattaa mitata. Lue myös, mikä on kolesterolihoidon kohde.

Jos arvot ovat hyvät, mittaus uusitaan muutaman vuoden välein. Muuten seuranta sovitaan hoidon mukaan.

6. Mitä tutkimuksia ei tarvita

Jos sinulla ei ole oireita, rasituskoetta, sydämen ultraääntä tai sepelvaltimoiden TT-kuvausta ei suositella pelkän sukutaustan vuoksi. Niiden ei ole osoitettu parantavan oireettomien ennustetta. Normaali rasituskoe ei myöskään sulje pois alkavaa tautia, ja väärät hälytykset johtavat helposti turhiin jatkotutkimuksiin.

Tutkimusnäytössä on myös aukko: hoitoa ei ole tutkittu ryhmässä, joka on valittu pelkän sukutaustan perusteella. Hoitopäätökset tehdään siksi mitattujen arvojen ja kokonaisriskin perusteella. Jos päätöstä lääkityksen aloituksesta on vaikea tehdä olemassa olevan tiedon perusteella, voidaan yksittäistapauksissa harkita sepelvaltimoiden kalkkikuvausta. Yleiseksi seulontatutkimukseksi sitä ei kuitenkaan suositella.

7. Mitä voit tehdä riskin pienentämiseksi?

Tupakointi. Jos tupakoit, lopettaminen on tärkein yksittäinen teko.

Ruokavalio. Ruokavalio laskee LDL-kolesterolia tyypillisesti 5–15 prosenttia, ja lisäksi se vaikuttaa verenpaineeseen ja painoon. Tärkeintä on:

• korvata voi ja rasvaiset maitotuotteet kasviöljyillä
• syödä runsaasti kasviksia, täysjyvää, palkokasveja ja kalaa
• vähentää suolaa ja lihavalmisteita.

Ruokavalio ei kuitenkaan korjaa perinnöllisesti korkeaa kolesterolia eikä vaikuta Lp(a)-arvoon.

Paino. Vyötärönympärys kertoo riskistä enemmän kuin vaa’an lukema. Miehellä yli 100 senttimetrin vyötärö suurentaa riskiä selvästi. Jo 5–10 prosentin laihtuminen tuottaa hyötyä (ks. edellä Lihavuus ja laihduttaminen).

Liikunta. Hyvä tavoite on 2,5 tuntia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa sekä lihaskuntoharjoittelu kahdesti viikossa. Säännöllisesti liikkuvien sydäntautiriski on selvästi pienempi, ja liikunta laskee myös verenpainetta. Jos rasituksessa tulee rintakipua tai poikkeavaa hengenahdistusta, hakeudu lääkäriin ennen kuin jatkat.

Milloin lääkitys?

• Jos LDL-kolesteroli on toistuvasti 5 mmol/l tai enemmän, lääkitys on lähes aina aiheellinen.
• Muuten päätös perustuu kokonaisriskiin. Sukutausta, korkea Lp(a) ja muut riskitekijät puoltavat lääkitystä jo matalammilla LDL-arvoilla. Statiini laskee LDL-kolesterolia 30–50 prosenttia, ja siitä on vuosikymmenten käyttökokemus.
• Aikainen aloitus hyödyttää eniten. Koska ratkaisevaa on pitoisuus kertaa aika, maltillinenkin LDL-arvon lasku tuottaa suuren hyödyn, kun se kestää vuosikymmeniä.
• Verenpaine: Jos kotimittausten keskiarvo on elintapamuutoksista huolimatta muutaman kuukauden jälkeen 135/85 tai enemmän, lääkitystä harkitaan. Jos arvot ovat 160/100 tai enemmän, lääkitys aloitetaan heti.
• Aspiriinia ei suositella oireettomalle pelkän sukutaustan vuoksi.

8. Milloin lääkäriin heti

Jos sinulla on rasituksessa rintakipua, puristusta tai poikkeavaa hengenahdistusta, älä odota. Hakeudu lääkäriin. Jos rintakipu jatkuu levossa yli 15 minuuttia tai siihen liittyy kylmää hikeä tai pahoinvointia, soita 112. Lue myös, miten närästyksen erottaa sydänkohtauksesta ja mitkä ovat sydäninfarktin oireet.

Muistilista 45-vuotiaalle, jonka suvussa on varhaista sepelvaltimotautia

1. Selvitä, kuka sairastui, mihin ja minkä ikäisenä.
2. Mittaa verenpaine kotona viikon ajan.
3. Mittauta kolesteroliarvot, Lp(a) ja verensokeri.
4. Lopeta tupakointi, liiku ja syö sydänystävällisesti.
5. Käy tulokset läpi lääkärin kanssa ja päätä, tarvitaanko lääkitystä.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 1.10.2026

Aiheeseen liittyvää

• Lp(a) eli lipoproteiini(a) – perinnöllinen sydänriski
• Sepelvaltimoiden TT näytti koronaarikalkkia – mitä se tarkoittaa?
• Voiko ruoalla ehkäistä sepelvaltimotautia?
• Kolesterolihoito – mikä on hoidon kohde?
• Tulisiko minun ottaa aspiriinia?
• Suhteellinen vai absoluuttinen riski?

Mihin tiedot perustuvat

• Käypä hoito: Dyslipidemiat. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022.
• Käypä hoito: Kohonnut verenpaine. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020.
• Käypä hoito: Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, päivitetty 2026.
• Visseren FLJ ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. European Heart Journal 2021;42:3227–3337.
• Mach F ym. 2025 Focused Update of the 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. European Heart Journal 2025;46:4359.
• Khera AV ym. Genetic risk, adherence to a healthy lifestyle, and coronary disease. New England Journal of Medicine 2016;375:2349–2358.
• Yusuf S ym. Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (INTERHEART). Lancet 2004;364:937–952.
• Chow CK ym. Parental history and myocardial infarction risk across the world: the INTERHEART Study. Journal of the American College of Cardiology 2011;57:619–627.
• Tang S-q ym. Standard modifiable cardiovascular risk factors and coronary artery disease severity in adults with myocardial infarction ≤ 35. American Journal of Preventive Cardiology 2025;24:101334.
• Figtree GA ym. Mortality in STEMI patients without standard modifiable risk factors (SWEDEHEART). Lancet 2021;397:1085–1094.
• Global Cardiovascular Risk Consortium. Global effect of cardiovascular risk factors on lifetime estimates. New England Journal of Medicine 2025;392:1981–1993.
• Hackshaw A ym. Low cigarette consumption and risk of coronary heart disease and stroke. BMJ 2018;360:j5855.
• Emerging Risk Factors Collaboration. Diabetes mellitus, fasting blood glucose concentration, and risk of vascular disease. Lancet 2010;375:2215–2222.
• Emerging Risk Factors Collaboration. Life expectancy associated with different ages at diagnosis of type 2 diabetes in high-income countries. Lancet Diabetes & Endocrinology 2023;11:731–742.
• Rawshani A ym. Excess mortality and cardiovascular disease in young adults with type 1 diabetes in relation to age at onset. Lancet 2018;392:477–486.
• Rawshani A ym. Risk factors, mortality, and cardiovascular outcomes in patients with type 2 diabetes. New England Journal of Medicine 2018;379:633–644.
• Prospective Studies Collaboration. Body-mass index and cause-specific mortality in 900 000 adults. Lancet 2009;373:1083–1096.
• Tuomilehto J ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance (DPS). New England Journal of Medicine 2001;344:1343–1350.
• Lincoff AM ym. Semaglutide and cardiovascular outcomes in obesity without diabetes (SELECT). New England Journal of Medicine 2023;389:2221–2232.
• Vuorio A ym. Lipoprotein(a) levels in Finnish adults. Lipids in Health and Disease 2026 (Terve Suomi 2023).
• UKK-instituutti: Aikuisten liikkumisen suositus.