Onko sähkötupakka vaaratonta sydämelle, jos et ole koskaan polttanut?

Ei ilmeisesti. Lokakuussa 2026 julkaistussa tutkimuksessa päivittäin höyryttelevien nuorten aikuisten verisuonet toimivat yhtä huonosti kuin tupakoitsijoiden, vaikka he eivät olleet koskaan polttaneet tupakkaa. Myös heidän kuntonsa oli heikompi kuin nikotiinittomien ikätovereiden. Tutkimus on pieni eikä todista syytä ja seurausta, mutta se ei tue käsitystä vaarattomasta vaihtoehdosta.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri · Tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri, 8.11.2026

Miksi tämä tutkimus on erilainen kuin aiemmat?

Sähkötupakkaa eli vapea on markkinoitu tupakkaa turvallisempana vaihtoehtona. Tupakoitsijalle se todennäköisesti onkin: höyryssä ei ole tervaa eikä häkää, ja tupakoinnin lopettamisessa vape toimii nikotiinilaastaria paremmin.

Ongelma on siinä, että suurin osa uusista käyttäjistä ei ole koskaan tupakoinut. Englannissa 18-vuotiaista lähes joka neljäs höyrytteli säännöllisesti vuonna 2023, ja heistä suuri osa ei ollut koskaan polttanut. Heille vape ei korvaa mitään. Se on heidän ensimmäinen nikotiinituotteensa.

Aiemmat tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Useimmissa on ollut sama ongelma: höyryttelijät ovat usein entisiä tupakoitsijoita, jolloin ei voi tietää, kumpi tuote löydökset aiheutti. Manchesterilainen tutkimusryhmä (Boidin ym. 2026) lähestyi asiaa toisin. Tutkimukseen otettiin vain ihmisiä, jotka olivat käyttäneet pelkästään vapea, pelkästään tupakkaa tai ei kumpaakaan. Käyttö varmistettiin virtsa- ja hengitystestillä, ei pelkällä kyselyllä.

Keitä tutkittiin?

Tutkimukseen osallistui 58 tervettä aikuista, keski-iältään 26 vuotta. Puolet oli naisia. Kenelläkään ei ollut verenpainetautia, diabetesta, ylipainoa, sydänsairautta eikä säännöllistä lääkitystä. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään:

• 22 henkilöä, jotka eivät käyttäneet mitään nikotiinituotetta
• 17 henkilöä, jotka höyryttelivät päivittäin, mutta eivät olleet koskaan tupakoineet
• 19 tupakoitsijaa, jotka polttivat vähintään viisi savuketta päivässä eivätkä höyrytelleet

Sekä höyryttelijät että tupakoitsijat olivat käyttäneet tuotettaan noin viisi vuotta. Höyryttelijät ottivat laitteen esiin noin 45 kertaa päivässä. Tupakoitsijat olivat polttaneet suhteellisen vähän – kyse oli nuorista, ei vuosikymmeniä polttaneista.

Jokainen kävi laboratoriossa kahdesti saman viikon aikana. Ennen mittauksia ei saanut syödä, käyttää nikotiinia eikä juoda kahvia.

Mitä verisuonille tapahtui?

Tärkein mittaus oli olkavarren valtimon laajenemiskyky. Käsivarren verenkierto suljetaan mansetilla viideksi minuutiksi. Kun mansetti avataan, veri virtaa taas, ja terve valtimo laajenee. Laajeneminen kertoo, miten hyvin verisuonen sisäpinta toimii. Sisäpinnan toimintahäiriö on valtimotaudin ensimmäinen mitattava vaihe, vuosia ennen kuin mitään ahtaumaa näkyy.

Tulokset olivat selvät:

• Nikotiinittomilla valtimo laajeni keskimäärin 8,3 prosenttia.
• Höyryttelijöillä 5,5 prosenttia.
• Tupakoitsijoilla 4,4 prosenttia.

Höyryttelijöiden ja tupakoitsijoiden välillä ei ollut merkitsevää eroa. Päivittäin höyryttelevien verisuonet siis reagoivat samalla tavalla kuin tupakoitsijoiden. Ero nikotiinittomiin säilyi, vaikka paino, kolesteroli, kunto ja liikuntamäärä otettiin laskuissa huomioon.

Toinen mittaus kohdistui kaulavaltimoon. Käsi upotettiin kolmeksi minuutiksi jääveteen, mikä terveellä ihmisellä laajentaa kaulavaltimoa. Nikotiinittomilla valtimo laajeni selvästi. Höyryttelijöillä se ei juuri reagoinut, ja tupakoitsijoilla se supistui. Kaulavaltimo muistuttaa sydämen omia suonia eli sepelvaltimoita, joten tämä mittaus antaa viitteitä siitä, mitä sydämessä tapahtuu.

Kuinka iso asia kolmen prosenttiyksikön ero on?

Väestötutkimuksissa jokainen prosenttiyksikön heikkeneminen valtimon laajenemiskyvyssä on yhdistetty noin kymmenen prosenttia suurempaan sydäntapahtumien riskiin. Höyryttelijöiden ja nikotiinittomien ero oli noin kolme prosenttiyksikköä.

Tähän lukuun kannattaa suhtautua varovasti. Riskiarviot on laskettu vanhemmista ja sairaammista ihmisistä, eikä niitä voi suoraan siirtää 26-vuotiaisiin. Ei myöskään tiedetä, onko muutos ohimenevä vai pysyvä. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen verisuonen toiminta paranee jo kuukaudessa. Mutta ero on samaa luokkaa kuin tupakoinnilla, ja se on tutkimuksen keskeinen viesti.

Miksi höyry rasittaa verisuonia?

Tutkimus ei selvittänyt syytä, mutta aiemman tiedon perusteella syitä on ainakin kolme.

Ensimmäinen on nikotiini. Se nostaa sykettä ja verenpainetta ja supistaa verisuonia jokaisella käyttökerralla. Kun laitetta käytetään kymmeniä kertoja päivässä, verisuonet ovat käytännössä jatkuvassa supistustilassa.

Toinen on elimistön itsensä tuottama verisuonia laajentava aine, typpioksidi. Terve verisuonen sisäpinta tuottaa typpioksidia, joka laajentaa suonta ja estää verta hyytymästä sen seinämään. Nikotiini ja höyryn muut aineet vähentävät sen tuotantoa. Juuri tämä näkyy laajenemiskokeessa heikentyneenä vasteena.

Kolmas on höyryn muut ainesosat. Kun nestettä kuumennetaan, makuaineista ja pohjanesteestä syntyy yhdisteitä, jotka ärsyttävät verisuonen sisäpintaa. Näiden merkitystä ihmisellä ei vielä tunneta tarkasti, mutta ne selittäisivät, miksi myös nikotiinittomasta höyrystä on raportoitu verisuonivaikutuksia.

Entä kunto ja keuhkot?

Keuhkojen toimintakokeessa ryhmät eivät eronneet toisistaan. Viiden vuoden höyryttely tai kevyt tupakointi ei siis näkynyt keuhkojen tilavuuksissa.

Kuntopyörällä tehdyssä rasituskokeessa ero sen sijaan näkyi. Kokeessa vastusta lisättiin kahden minuutin välein, kunnes osallistuja ei enää jaksanut. Samalla mitattiin hapenkulutus, hengitys ja sydämen pumppaama verimäärä.

Höyryttelijöiden hapenottokyky – kestävyyskunnon tärkein mittari – oli lähes viidenneksen matalampi kuin nikotiinittomilla. Kuntopyörällä he jaksoivat viidenneksen vähemmän. Myös sydämen pumppaama verimäärä rasituksessa oli pienempi sekä höyryttelijöillä että tupakoitsijoilla.

Tutkijat tarkistivat, selittyisikö ero liikunnan määrällä. Nikotiinittomat liikkuivat jonkin verran enemmän kuin muut, mutta ero ei ollut merkitsevä, eikä sen huomioiminen muuttanut tuloksia. Kuntotuloslöydökseen liittyy näin pienessä aineistossa kuitenkin merkittävää epävarmuutta: 17 höyryttelijän ryhmässä muutama vähän liikkuva ihminen vaikuttaa keskiarvoon paljon.

Mitä tutkimus ei kerro?

Kaikkia mitattiin kerran, eikä ketään seurattu vuosia. Tutkimus osoittaa yhteyden, ei syytä. Periaatteessa on mahdollista, että huonompikuntoiset ihmiset päätyvät useammin höyryttelemään, vaikka se ei vaikuta todennäköiseltä.

Osallistujia oli vähän, ja heidät värvättiin yliopistoympäristöstä. Tulos voi olla erilainen muussa väestössä. Tutkimus ei myöskään erottele laitteita, nesteitä, nikotiinimääriä tai makuaineita. Ei siis tiedetä, mikä höyryssä verisuonia rasittaa.

Yhden tutkimuksen perusteella ei voida toki tehdä lopullisia päätelmiä ”vapetuksen” vaikutuksesta verisuonien terveyteen. Tämä on kuitenkin tähän mennessä huolellisin vertailu ihmisistä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet, ja tulos on samansuuntainen aiempien pienempien tutkimusten kanssa.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Vastaus riippuu siitä, kumpaan ryhmään kuulut.

Jos et tupakoi etkä höyryttele: älä aloita. Vape ei ole vaaraton tuote, ja tämän tutkimuksen mukaan sen vaikutus verisuoniin voi olla samaa luokkaa kuin tupakalla. Nikotiini aiheuttaa lisäksi riippuvuuden nopeasti, erityisesti alle 25-vuotiailla, joiden aivot vielä kehittyvät.

Jos tupakoit ja harkitset vaihtoa vapeen: vaihto on lähes varmasti parempi kuin tupakoinnin jatkaminen. Höyryssä ei ole tupakansavun häkää, tervaa eikä tuhansia palamistuotteita. Mutta tämä tutkimus muistuttaa, että vape on välietappi, ei määränpää. Tavoitteena kannattaa pitää nikotiinittomuutta.

Jos höyryttelet etkä ole koskaan tupakoinut: verisuonten muutokset ovat tässä vaiheessa mitä ilmeisimmin palautuvia. Mutta nyt on hyvä hetki miettiä lopettamista, ennen kuin käyttövuosia kertyy lisää. Nikotiinilaastari tai -purukumi voi auttaa myös vapen lopettamisessa. Se pitää vieroitusoireet loitolla ilman nopeaa nikotiinipiikkiä.

Milloin hakeutua hoitoon?

Nikotiinin käyttö sinänsä ei vaadi lääkärikäyntiä. Hakeudu kuitenkin tutkimuksiin, jos sinulla on:

• puristavaa rintakipua rasituksessa tai levossa
• hengenahdistusta, joka on ilmaantunut tai pahentunut
• tiheälyöntisyyttä tai rytmin tuntemuksia, jotka eivät mene ohi
• pyörtyminen tai sen tunne

Jos rintakipu on kova, kestää yli 15 minuuttia tai siihen liittyy kylmänhikisyyttä tai pahoinvointia, soita 112.

Jos haluat lopettaa nikotiinin käytön ja tarvitset tukea, omalääkäri tai työterveyshuolto voi aloittaa lopettamista tukevan lääkityksen. Myös Sydän24:n kardiologi voi arvioida sydämen ja verisuonten tilan ja neuvoa lopettamisessa.

Usein kysyttyä

Onko nikotiiniton vape turvallisempi?
Verisuonten kannalta todennäköisesti kyllä, koska nikotiini on höyryn tunnetuin verisuonia supistava aine. Tässä tutkimuksessa kaikki höyryttelijät käyttivät nikotiinia, joten nikotiinittomista nesteistä se ei kerro mitään. Nikotiinittomankin höyryn makuaineista on julkaistu huolestuttavia solutason löydöksiä.

Palautuuko verisuonten toiminta, jos lopetan?
Tupakoinnin lopettamisen jälkeen valtimon laajenemiskyky on parantunut jo kuukaudessa. Vapen lopettamisesta ei ole vastaavaa seurantatietoa, mutta mekanismi on sama, joten palautuminen on todennäköistä. Mitä lyhyempi käyttöhistoria, sitä varmemmin.

Onko nikotiinipussi parempi vaihtoehto kuin vape?
Pussista ei mene mitään keuhkoihin, mikä on etu. Nikotiinimäärä ja verisuonivaikutus ovat kuitenkin samaa luokkaa, ja riippuvuus syntyy yhtä lailla. Lue lisää: Onko nikotiini vaarallista sydämelle, vaikka et polttaisi?

Kannattaako minun mitata verisuonten toiminta?
Ei. Tutkimuksessa käytetyt mittaukset ovat tutkimusmenetelmiä, eivät tavallisia lääkärin kokeita, eikä yksittäisen ihmisen arvosta voi päätellä riskiä. Verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat ne mittarit, joilla sydänriskiä arvioidaan.

Mihin tiedot perustuvat

• Boidin M, Degens H, Junejo RT ym. Vascular Function and Cardiorespiratory Fitness in Adults Who Use Nicotine Vapes. JAMA Cardiol 2026, julkaistu verkossa 21.10.2026. doi:10.1001/jamacardio.2026.4626
• Münzel T, Crea F, Rajagopalan S, Lüscher T. Nicotine and the cardiovascular system: unmasking a global public health threat. Eur Heart J 2026;47:1764–1781.
• Hajek P, Phillips-Waller A, Przulj D ym. A randomized trial of e-cigarettes versus nicotine-replacement therapy. N Engl J Med 2019;380:629–637.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 8.11.2026

Aiheeseen liittyvää

• Onko nikotiini vaarallista sydämelle, vaikka et polttaisi?
• Miksi nikotiinista on niin vaikea päästä eroon?
• Rintakipu – milloin se johtuu sydämestä?
• Sydäninfarkti eli sydänkohtaus – oireet ja milloin soittaa 112
• Kolesterolihoito – mikä on hoidon kohde?