Flunssa ja urheilu – lisääkö liikunta sydänlihastulehduksen riskiä?

Sydänlihastulehduksen aiheuttaa yleensä virus, ei liikunta. Ihmisillä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että liikkuminen flunssassa lisäisi sairastumisen riskiä. Rasittavaa liikuntaa kannattaa silti kuumeisena tai muuten kipeänä välttää, koska virus voi olla jo sydänlihaksessa huomaamatta, ja rasitus voi pahentaa käynnissä olevaa tulehdusta.

Mikä sydänlihastulehdus on

Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on sydämen lihasseinämän tulehdus. Tavallisin syy on virusinfektio, esimerkiksi flunssaa, influenssaa tai vatsatautia aiheuttava virus. Joskus virus tai elimistön puolustusreaktio kohdistuu hengitysteiden lisäksi sydänlihakseen.

Useimmiten tulehdus on lievä ja paranee itsestään. Tyypillinen potilas on nuori mies, jolla on muutama päivä flunssan alkamisen jälkeen rintakipua. On harvinaisempaa, mutta mahdollista, että tulehdus heikentää sydämen pumppausvoimaa tai aiheuttaa vaarallisia rytmihäiriöitä.

Sydänlihastulehdus on harvinainen. Suomessa sairaalahoitoon sen vuoksi joutuu vuosittain noin kuusi aikuista sataatuhatta kohden. Lievät, oireettomat muodot ovat kuitenkin paljon yleisempiä. Suomalaisilla varusmiehillä sydänfilmissä on nähty merkkejä sydänlihaksen ärsytyksestä noin yhdellä sadasta tavallista hengitystieinfektiota sairastavasta. Nämä ihmiset eivät yleensä huomaa mitään.

Mitä tutkimukset kertovat

Eläinkokeet: rasitus pahentaa tulehdusta

Vahvin näyttö tulee hiirikokeista. Vuonna 1970 julkaistussa tutkimuksessa nuoria hiiriä infektoitiin sydänlihakseen tarttuvalla viruksella ja pakotettiin uimaan. Uitetuista hiiristä kuoli noin puolet, levossa pidetyistä muutama prosentti. Viruksen määrä sydämessä oli moninkertainen.

Tuoreemmassa, vuonna 2024 julkaistussa belgialaistutkimuksessa hiiret juoksivat juoksumatolla infektion aikana. Niiden sydämessä oli enemmän tulehdussoluja ja arpikudosta kuin levossa olleilla. Toisaalta juoksevat hiiret laihtuivat vähemmän, eikä kuolleisuudessa ollut varmaa eroa. Ennen infektiota tehty harjoittelu, joka lopetettiin infektion alkaessa, ei lisännyt tulehdusta.

Hiirikokeiden asetelma ei vastaa tavallista elämää. Hiiret infektoitiin kokeellisesti suurella virusannoksella, ja pakkouinti on äärimmäistä rasitusta. Tulokset kertovat, että rasitus voi pahentaa jo alkanutta sydänlihastulehdusta. Ne eivät kerro, kuinka paljon flunssaisena tehty juoksulenkki lisää riskiä ihmisellä.

Ihmiset: näyttö on epäsuoraa

Ihmisillä ei ole tehty tutkimusta, jossa flunssaisia olisi arvottu liikkumaan tai lepäämään ja seurattu, kuka sairastuu sydänlihastulehdukseen. Sellaista tutkimusta ei todennäköisesti tehdäkään, koska sairastuminen on harvinaista ja mahdollinen haitta vakava.

Näyttö on siksi välillistä:

• Äkkikuolemat. Nuorten urheilijoiden äkillisten sydänkuolemien taustalta löytyy joskus sydänlihastulehdus, ja moni kuolemista on tapahtunut liikunnan aikana. Tämä kertoo, että rasitus voi laukaista vaarallisen rytmihäiriön jo tulehtuneessa sydämessä. Se ei kerro, että liikunta olisi aiheuttanut tulehduksen.
• Kokeellinen flunssa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa terveet nuoret aikuiset saivat nuhaviruksen ja liikkuivat sen jälkeen kohtuullisesti kymmenen päivän ajan. Liikunta ei pidentänyt eikä pahentanut flunssaa. Sydäntä ei kuitenkaan tutkittu, ja nuhavirus aiheuttaa harvoin sydänlihastulehdusta.
• Myokardiittipotilaat. Rekisteritutkimuksissa liikuntaa harrastaneiden tauti ei ole ollut johdonmukaisesti vaikeampi kuin muiden. Tutkimukset ovat pieniä, eikä niistä voi päätellä sairastumisen riskiä, koska kaikki olivat jo sairastuneet.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ihmisillä ei nykytutkimustiedon puitteissa voida varmasti sanoa liikunnan haitallisuudesta tai turvallisuudesta infektion aikana.

Sairastuminen vai paheneminen – miksi ero on käytännössä pieni

Tutkimusten valossa on hyvä erottaa kaksi kysymystä:

1. Aiheuttaako liikunta sydänlihastulehduksen? Ei ole näyttöä, että aiheuttaa. Tulehduksen aiheuttaa virus.
2. Voiko rasitus pahentaa jo alkanutta tulehdusta tai laukaista rytmihäiriön? Todennäköisesti voi.

Lenkille lähtiessä näitä kahta ei kuitenkaan pysty erottamaan. Sydänlihaksen ärsytys on usein oireeton. Kun elimistössä on yleisoireita aiheuttava virusinfektio, sydän ei ole välttämättä terve, vaikka se tuntuisi siltä. Siksi järkevä ohje on joka tapauksessa: vältä rasittavaa liikuntaa infektio-oireiden aikana.

Mistä käsitys on peräisin

Ajatus flunssassa urheilemisen vaarallisuudesta on Pohjoismaissa erityisen vahva, ja sille on selvä historia.

Ruotsissa kuoli vuosina 1979–1992 äkillisesti 16 nuorta suunnistajaa. Kahdellatoista heistä todettiin ruumiinavauksessa sydänlihastulehdus, ja suunnistajien tiedettiin harjoittelevan ja kilpailevan sairaanakin. Vuonna 1992 kilpailutoimintaa keskeytettiin, urheilijoita kehotettiin kuuntelemaan kehoaan ja pitämään taukoa sairaana, ja monelle annettiin antibioottia. Kuolemat loppuivat.

Tapaus on painanut ohjeistuksissa paljon, vaikka se ei todistakaan liikunnan aiheuttaneen tulehduksia. Toimenpiteet tehtiin samaan aikaan, ja myöhemmin kuolleiden sydämistä löytyi merkkejä tietyistä bakteeri-infektioista. Samoihin aikoihin uppsalalaiset tutkijat tekivät hiirikokeita, joissa rasitus pahensi sydänlihastulehdusta. Näistä kahdesta syntyi pohjoismainen ohje: kuumeessa ei urheilla.

Tutkimusten viesti oli, että virus tulehduttaa sydämen ja rasitus voi pahentaa tilannetta. Viestin pohjalta syntynyt kansanviisaus ”liikunta flunssassa aiheuttaa sydänlihastulehduksen” ei ole ihan oikein, vaikka loppupäätelmä onkin toki sama, kuumeessa ei urheilla.

Mitä hoitosuositukset sanovat

Liikunnasta tavallisen infektion aikana ei ole näyttöön perustuvaa kansainvälistä hoitosuositusta. Ohjeet perustuvat asiantuntijoiden arvioon.

• Suomalaiset asiantuntijat neuvovat pidättäytymään harjoittelusta kuumeen, lihassärkyjen ja voimattomuuden aikana.
• Niin sanottua kaulan yläpuolella -sääntöä (liikkua saa, jos oireet ovat vain nenässä ja kurkussa) ei enää suositella. Suomalaisten infektio- ja urheilulääkärien katsauksen mukaan säännölle ei ole tieteellistä perustetta, koska sydämeen vaikuttava virus voi aiheuttaa aluksi vain lieviä hengitystieoireita.
• Todetussa sydänlihastulehduksessa Euroopan kardiologiyhdistyksen vuoden 2025 hoitosuositus rajoittaa rasittavaa liikuntaa aluksi ainakin kuukauden ajan. Sen jälkeen paluu suunnitellaan yksilöllisesti oireiden, verikokeiden, sydänfilmin, rytmitallenteen ja tarvittaessa sydämen magneettikuvauksen perusteella.

Todetussa sydänlihastulehduksessa rajoitus on perusteltu, vaikka satunnaistettua ihmisnäyttöä ei ole. Mahdollinen haitta on vakava, eläinkokeet tukevat varovaisuutta ja urheilijoiden äkkikuolemat viittaavat samaan suuntaan.

Näin liikut flunssassa ja sen jälkeen

Lievä nuha tai kurkkukipu, ei kuumetta, olo muuten normaali. Kevyt liikunta, kuten kävely, sopii. Kovat treenit ja kilpailut kannattaa siirtää, kunnes olo on palannut ennalleen.

Kuumetta, lihassärkyä, voimattomuutta tai selvää sairauden tunnetta. Ei rasittavaa liikuntaa. Arkiaskareet ja lyhyet kävelyt ovat sallittuja.

Paluu liikuntaan. Aloita kevyesti vasta, kun kuume on poissa ilman kuumelääkettä ja olo on normaali. Kuumelääke voi peittää kuumeen, joten lääkkeen varassa olevaa kuumeettomuutta ei kannata tulkita paranemiseksi. Lisää tehoa vähitellen muutaman päivän aikana. Influenssan tai koronan kaltaisen voimakkaan infektion jälkeen toipuminen kestää usein pidempään.

Pysähdy ja hakeudu arvioon, jos liikunnan aikana tuntuu rintakipua, poikkeavaa hengenahdistusta, tykytystä tai huimausta, tai jos suorituskyky on selvästi tavallista huonompi eikä se parane.

Jos sinulla on todettu sydänlihastulehdus

Sairastuneelle liikuntatauko on eri asia kuin flunssaiselle varovaisuus. Tauon pituus ja paluun ajankohta päätetään yhdessä lääkärin kanssa.

Tavallisesti arvioidaan oireet, sydänlihasvaurion merkkiaine veressä, sydänfilmi ja sydämen ultraäänitutkimus. Usein tehdään lisäksi vuorokauden rytmitallennus, rasituskoe ja joissakin tapauksissa sydämen magneettikuvaus. Kun tulehdus on rauhoittunut eikä rytmihäiriöitä ole, liikuntaa lisätään vaiheittain.

Pitkä ja tarpeettoman tiukka liikuntakielto ei ole harmiton. Se heikentää kuntoa ja voi lisätä ahdistusta. Siksi uusin suositus korostaa yksilöllistä arviota kiinteän kuukausimäärän sijaan.

Milloin kardiologille

Varaa aika, jos

• sinulla on ollut sydänlihastulehdus ja mietit, milloin voit palata tavoitteelliseen harjoitteluun
• infektion jälkeen on jäänyt tykytystuntemuksia, lisälyöntejä tai rasituksessa hengenahdistusta
• suorituskyky ei ole palautunut viikkojen kuluessa infektiosta
• urheilet kilpaa ja sinulla on ollut sydänoireita sairauden yhteydessä.

Äkillisissä oireissa, kuten rintakivussa tai pyörtymisessä, oikea paikka on päivystys tai 112.

Usein kysyttyä

Saako flunssassa urheilla?

Lievässä nuhassa ilman kuumetta kevyt liikunta sopii. Kuumeessa ja yleisoireissa rasittavaa liikuntaa kannattaa välttää, kunnes olo on normaali.

Voiko sydänlihastulehduksen saada salitreenistä tai lenkistä?

Terveellä ihmisellä ei ole näyttöä siitä, että liikunta aiheuttaisi sydänlihastulehduksen. Tulehduksen syy on yleensä virus. Rasitus voi kuitenkin pahentaa jo alkanutta tulehdusta.

Voinko urheilla normaalisti, jos oireet ovat vain nenässä ja kurkussa?

Ei varmasti. Sydämeen vaikuttava virus voi alkaa lievillä hengitystieoireilla. Kaulan yläpuolella -sääntöä ei enää suositella yksinään käytettäväksi.

Kuinka pitkä tauko kuumeen jälkeen täytyy pitää?

Tarkkaa, tutkittua päivämäärää ei ole. Aloita kevyesti, kun olet kuumeeton ilman kuumelääkettä ja olo on normaali, ja lisää tehoa vähitellen. Jos rasituksessa tuntuu rintakipua tai tykytystä, lopeta ja hakeudu arvioon.

Miten tiedän, onko minulla sydänlihastulehdus?

Tavallisimmat oireet ovat rintakipu, hengenahdistus, tykytys ja poikkeava väsymys infektion aikana tai sen jälkeen. Lievä tulehdus voi olla oireeton. Varmistus vaatii lääkärin arvion, sydänfilmin ja verikokeen.

Mihin tiedot perustuvat

• Schulz-Menger J, Collini V, Gröschel J ym. 2025 ESC Guidelines for the management of myocarditis and pericarditis. European Heart Journal 2025;46:3952–4041.
• Ruuskanen O, Luoto R, Valtonen M, Heinonen OJ, Waris M. Respiratory viral infections in athletes: many unanswered questions. Sports Medicine 2022;52:2013–2021.
• Favere K, Van Hecke M, Eens S ym. The influence of endurance exercise training on myocardial fibrosis and arrhythmogenesis in a coxsackievirus B3 myocarditis mouse model. Scientific Reports 2024;14:12653.
• Gatmaitan BG, Chason JL, Lerner AM. Augmentation of the virulence of murine coxsackie-virus B-3 myocardiopathy by exercise. Journal of Experimental Medicine 1970;131:1121–1136.
• Wesslén L, Påhlson C, Lindquist O ym. An increase in sudden unexpected cardiac deaths among young Swedish orienteers during 1979–1992. European Heart Journal 1996;17:902–910.
• Karjalainen J, Heikkilä J. Incidence of three presentations of acute myocarditis in young men in military service. A 20-year experience. European Heart Journal 1999;20:1120–1125.
• Kytö V, Sipilä J, Rautava P. The effects of gender and age on occurrence of clinically suspected myocarditis in adulthood. Heart 2013;99:1681–1684.
• Terveyskirjasto: Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 13.9.2026

Aiheeseen liittyvää

• Mikä on sydänlihastulehdus? Onko siihen hoitoa?
• Rintakipu – milloin se johtuu sydämestä?
• Sydämen lisälyönnit
• Väsymys sydänperäisenä oireena
• Pyörtyminen