Milloin matala verenpaine on riski?

Matala verenpaine ei terveellä, oireettomalla ihmisellä ole vaarallista eikä vaadi hoitoa, vaikka lukemat olisivat pysyvästi 90/60 mmHg:n tuntumassa. Riski liittyy kolmeen tilanteeseen: paine aiheuttaa oireita, kuten pyörtymisiä, paine on laskenut selvästi aiemmasta tasostasi tai sinulla on sydänsairaus tai verenpainelääkitys. Äkillinen verenpaineen lasku huonovointisella on aina hätätilanne.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri · Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri, 1.10.2026

Mikä on matala verenpaine?

Matalana pidetään yleensä verenpainetta, joka on alle 90/60 mmHg. Raja on sopimuksenvarainen. Toisin kuin kohonneelle verenpaineelle, matalalle verenpaineelle ei ole lukemaan perustuvaa tautimääritelmää. Ratkaisevaa on, riittääkö paine elinten verenkiertoon.

Aivot, sydän ja munuaiset säätelevät omaa verenkiertoaan. Ne pitävät verenvirtauksen vakaana laajalla painealueella supistamalla tai laajentamalla omia verisuoniaan. Siksi terve ihminen voi hyvin, vaikka yläpaine olisi 90 mmHg. Oireita syntyy vasta, kun paine laskee tämän säätelyalueen alle tai laskee niin nopeasti, ettei säätely ehdi mukaan.

Kenellä verenpaine on luonnostaan matala?

Matala painetaso on tavallinen nuorilla, hoikilla naisilla ja paljon liikkuvilla. Kestävyysliikunta laskee leposykettä ja verisuonten vastusta. Myös raskauden alkupuoliskolla verenpaine laskee fysiologisesti.

Tällainen pysyvästi matala, oireeton verenpaine on ennusteen kannalta eduksi. Lähes miljoonan aikuisen seuranta-aineistossa sydän- ja aivoverisuonikuolleisuus pieneni tasaisesti verenpaineen laskiessa ainakin tasolle 115/75 mmHg asti, eikä sen alapuolelta löytynyt kynnysarvoa, jonka jälkeen riski kääntyisi nousuun. Matalan paineen ”hoitaminen” oireettomalla ihmisellä ei siis perustu näyttöön.

Mitä oireita matala verenpaine aiheuttaa?

Oireet johtuvat aivojen ja lihasten hetkellisesti niukasta verenkierrosta:

• huimaus ja silmien mustuminen etenkin ylös noustessa
• heikotus ja väsymys
• näön sumeneminen
• pahoinvointi
• pyörtyminen tai sen tunne

Lievä huimaus nopeasti seisomaan noustessa on yleistä ja yleensä vaaratonta. Pyörtyminen sen sijaan on aina syytä selvittää, koska sen taustalla voi olla myös rytmihäiriö tai läppävika.

Milloin matala verenpaine on riski?

Kun paine laskee seisomaan noustessa

Ortostaattisessa hypotensiossa yläpaine laskee vähintään 20 mmHg tai alapaine vähintään 10 mmHg kolmen minuutin kuluessa seisomaan nousemisesta. Ilmiö on yleinen iäkkäillä: arviolta joka viidennellä yli 65-vuotiaalla. Taustalla on usein lääkitys (nesteenpoistolääkkeet, eturauhaslääkkeinä käytetyt alfasalpaajat, nitraatit, osa masennus- ja Parkinson-lääkkeistä), nestevajaus tai autonomisen hermoston häiriö esimerkiksi diabeteksessa tai Parkinsonin taudissa.

Ortostaattinen hypotensio ei ole vain kiusallinen oire. Seurantatutkimusten meta-analyysissä se liittyi noin puolitoistakertaiseen kuolleisuuteen sekä suurempaan sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riskiin. Osa yhteydestä selittyy taustasairauksilla, mutta kaatumiset ja murtumat ovat sen suoria seurauksia.

Kun verenpainelääkitys on liian tehokas

Kohonneen verenpaineen hoito vähentää sydäninfarkteja ja aivohalvauksia, ja nykyiset eurooppalaiset suositukset tavoittelevat useimmilla 120–129 mmHg:n yläpainetta, jos hoito on hyvin siedetty. Tehokkaassa hoidossa matalan paineen haitat kuitenkin lisääntyvät: SPRINT-tutkimuksessa tiukan tavoitteen ryhmässä oli enemmän oireista hypotensiota, pyörtymisiä ja munuaisten toiminnan äkillistä heikkenemistä.

Sepelvaltimotautia sairastavilla hyvin matalaan hoidonaikaiseen paineeseen (yläpaine alle 120, alapaine alle 70 mmHg) on havainnoivissa tutkimuksissa liittynyt enemmän sydäntapahtumia. Tätä kutsutaan J-käyräksi. Sepelvaltimot täyttyvät sydämen lepovaiheessa, joten matala alapaine voi ahtautuneessa suonessa heikentää sydänlihaksen verensaantia. On kuitenkin kiistanalaista, kuinka suuri osa yhteydestä on syy-seuraussuhdetta: vaikea sairaus itsessään laskee verenpainetta. Käytännön johtopäätös on, että iäkkään tai hauraan potilaan lääkitys sovitetaan yksilöllisesti, ja huimaus tai kaatuilu on syy tarkistaa lääkelista.

Kun taustalla on sydänsairaus

Sydämen vajaatoiminnassa matala verenpaine kertoo usein sydämen heikentyneestä pumppaustehosta ja on ennusteen kannalta huono merkki. Se myös rajoittaa ennustetta parantavien lääkkeiden annostelua. Matala paine voi liittyä myös hitaaseen sykkeeseen, nopeisiin rytmihäiriöihin tai ahtautuneeseen aorttaläppään.

Kun paine laskee äkillisesti

Aiemmasta tasosta nopeasti laskenut verenpaine on eri asia kuin pysyvästi matala paine. Syynä voi olla vaikea infektio (sepsis), verenvuoto, voimakas kuivuminen, vakava allerginen reaktio, sydäninfarkti tai keuhkoveritulppa. Jos yläpaine on alle 90 mmHg ja mukana on sekavuutta, kylmänhikinen ja kalpea iho, tihentynyt hengitys tai nopea syke, kyse voi olla sokista.

Miten matalaa verenpainetta tutkitaan?

Lähtökohta on huolellinen kotimittaus ja oireiden kuvaus: milloin oireet tulevat, mitä lääkkeitä käytät ja onko paine muuttunut. Ortostaattinen koe on yksinkertainen: verenpaine ja syke mitataan viiden minuutin levon jälkeen makuulla sekä yhden ja kolmen minuutin seisomisen jälkeen.

Tarvittaessa tutkitaan sydänfilmi ja perusverikokeet (verenkuva, suolat, munuaisarvot, sokeri, kilpirauhasarvot). Harvinaisempia syitä ovat lisämunuaisen vajaatoiminta ja autonomisen hermoston sairaudet. Pyörtymisten selvittelyssä voidaan käyttää sydämen ultraäänitutkimusta ja sykkeen pitkäaikaisrekisteröintiä.

Miten matalaa verenpainetta hoidetaan?

Oireeton matala verenpaine ei tarvitse hoitoa. Oireisessa hoidetaan ensisijaisesti syy: lääkitys tarkistetaan ja nestevajaus korjataan. Näistä keinoista on hyötyä:

• Juo riittävästi, etenkin liikunnan, helteen ja saunomisen yhteydessä.
• Nouse makuulta ja istualta rauhallisesti, ja istu hetki sängyn laidalla ennen ylösnousua.
• Vältä runsasta alkoholia ja hyvin raskaita aterioita, jotka laskevat painetta.
• Jos heikotus alkaa, jännitä pohkeita ja reisiä, purista käsiä nyrkkiin tai mene kyykkyyn tai pitkälleen.
• Lääkinnälliset tukisukat voivat auttaa ortostaattisessa hypotensiossa.

Suolan lisäämistä ei kannata aloittaa omin päin, jos sinulla on sydämen vajaatoiminta, munuaissairaus tai kohonnut verenpaine. Lääkehoitoa tarvitaan harvoin, ja siitä päättää erikoislääkäri.

Milloin hakeutua hoitoon?

Soita 112, jos matalaan verenpaineeseen liittyy rintakipua, äkillistä hengenahdistusta, sekavuutta, tajunnan menetys ilman nopeaa toipumista, kylmänhikisyyttä tai merkkejä verenvuodosta tai vaikeasta allergisesta reaktiosta.

Hakeudu lääkärin arvioon lähipäivinä, jos

• olet pyörtynyt tai olet toistuvasti ollut pyörtymäisilläsi
• huimaus ylös noustessa on uutta, toistuvaa tai johtanut kaatumiseen
• verenpaineesi on laskenut selvästi aiemmasta ilman ilmeistä syytä
• käytät verenpaine- tai sydänlääkkeitä ja kotilukemasi ovat toistuvasti alle 100/60 mmHg oireiden kera.

Älä lopeta lääkkeitä itse, vaan sovi muutoksista lääkärin kanssa.

Usein kysyttyä

Onko verenpaine 90/60 vaarallinen?
Ei, jos olet terve ja voit hyvin. Taso on tavallinen nuorilla, hoikilla ja paljon liikkuvilla, eikä se vaadi tutkimuksia tai hoitoa. Tutkimuksia tarvitaan, jos mukana on pyörtymisiä, rintakipua tai hengenahdistusta.

Voiko matala verenpaine aiheuttaa väsymystä?
Voi, mutta väsymyksellä on useimmiten muu syy, kuten univaje, anemia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos väsymys on pitkittynyttä, syy kannattaa selvittää eikä tyytyä selittämään sitä verenpaineella.

Auttaako suola tai kahvi matalaan verenpaineeseen?
Riittävä nesteen ja suolan saanti auttaa oireisessa ortostaattisessa hypotensiossa. Kahvi nostaa painetta vain lyhytaikaisesti. Sydän- tai munuaissairautta sairastavan ei pidä lisätä suolaa ilman lääkärin ohjetta.

Miksi huimaa, kun nousen nopeasti ylös?
Seisomaan noustessa veri pakkautuu painovoiman vuoksi alaraajoihin, ja verenpaine laskee hetkeksi ennen kuin hermosto korjaa tilanteen. Yksittäinen, sekunneissa ohimenevä huimaus on vaaratonta. Toistuva tai kaatumiseen johtava huimaus on syytä tutkia.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 1.10.2026

Aiheeseen liittyvää

• Pyörtyminen – milloin se on vaaratonta ja milloin sydänperäistä?
• Verenpaine 150/60 – onko alapaine liian matala?
• Hidas syke – milloin se on normaalia ja milloin ei?
• Väsymys – milloin se on oire sydänsairaudesta?
• Rintakipu – milloin se johtuu sydämestä?

Mihin tiedot perustuvat

• Lewington S ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality (Prospective Studies Collaboration). Lancet 2002.
• Freeman R ym. Consensus statement on the definition of orthostatic hypotension. Clin Auton Res 2011.
• Ricci F ym. Cardiovascular morbidity and mortality related to orthostatic hypotension: a meta-analysis of prospective observational studies. Eur Heart J 2015.
• SPRINT Research Group. A randomized trial of intensive versus standard blood-pressure control. N Engl J Med 2015.
• Vidal-Petiot E ym. Cardiovascular event rates and mortality according to achieved systolic and diastolic blood pressure in patients with stable coronary artery disease (CLARIFY). Lancet 2016.
• Brignole M ym. 2018 ESC Guidelines for the diagnosis and management of syncope. Eur Heart J 2018.
• McEvoy JW ym. 2024 ESC Guidelines for the management of elevated blood pressure and hypertension. Eur Heart J 2024.