Kannattaako omega-3-rasvahappoja syödä sydämen vuoksi?

Kala kaksi–kolme kertaa viikossa on hyväksi sydämelle, ja sitä kannattaa suosia. Tavallinen apteekin kalaöljykapseli ei sen sijaan ole terveelle ihmiselle osoittautunut hyödylliseksi – eikä haitalliseksikaan. Suuriannoksinen reseptivalmiste voi vähentää sepelvaltimotautitapahtumia tarkoin valituilla potilailla, mutta se lisää eteisvärinän riskiä. Siksi päätös kuuluu lääkärille.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri · Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri, 30.9.2026

Mitä omega-3-rasvahapot ovat?

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan riittävästi. Niitä on kolmea sydämen kannalta tärkeää lajia.

Alfalinoleenihappo (ALA) on kasviperäinen omega-3. Sitä on rypsiöljyssä, pellavansiemenissä, saksanpähkinöissä ja chia-siemenissä. Elimistö muuntaa ALA:sta pieniä määriä pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, mutta muunnos on tehoton – tavallisesti vain muutama prosentti.

EPA (eikosapentaeenihappo) ja DHA (dokosaheksaeenihappo) ovat pitkäketjuisia, meriperäisiä omega-3-rasvahappoja. Niitä saa rasvaisesta kalasta, ja juuri niitä on tutkittu sydänsairauksien ehkäisyssä. Kun tässä artikkelissa puhutaan kalaöljystä tai omega-3-valmisteesta, tarkoitetaan EPA:a ja DHA:ta.

Usein kuulee myös omega-6-rasvahapoista, joita on esimerkiksi auringonkukka- ja maissiöljyssä. Ajatus siitä, että omega-6 olisi ”tulehdusta lisäävää” ja siksi sydämelle haitallista, ei ole saanut tukea tutkimuksista. Kolmenkymmenen seurantatutkimuksen yhteisanalyysissä ne, joiden veressä oli eniten omega-6-linolihappoa, sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin hieman muita harvemmin. Omega-3:n ja omega-6:n suhdeluvusta ei siis kannata huolestua – tärkeämpää on, että kovaa rasvaa korvataan pehmeällä.

Mitä omega-3-rasvahapot tekevät elimistössä?

EPA ja DHA kiinnittyvät solukalvoihin, myös sydänlihassolujen kalvoihin, ja muuttavat niiden rakennetta ja toimintaa. Tästä seuraa useita vaikutuksia: solukalvojen ionikanavien toiminta muuttuu, tulehdusta välittävien aineiden tuotanto vähenee, verihiutaleiden takertuminen hieman heikkenee ja leposyke ja verenpaine laskevat hieman.

Selvin ja mitattavin vaikutus on veren triglyseridien lasku. Triglyseridit ovat kolesterolin ohella toinen veren rasva-arvo, ja niiden suuri pitoisuus liittyy sepelvaltimotaudin riskiin. Suurella annoksella (2–4 grammaa EPA:a ja DHA:ta päivässä) triglyseridit laskevat 20–30 prosenttia. Tavallisella ruokavaliolla tai yhdellä kalaöljykapselilla vaikutus on pieni.

Tärkeä yksityiskohta: samat solukalvovaikutukset, joiden toivottiin suojaavan rytmihäiriöiltä, voivat myös altistaa niille. Tähän palataan eteisvärinän kohdalla.

Mistä omega-3-rasvahappoja saa?

Rasvainen kala on paras lähde. Lohi, kirjolohi, silakka, muikku, makrilli, sardiini ja silli sisältävät runsaasti EPA:a ja DHA:ta. Sata grammaa lohta sisältää noin 1,5–2 grammaa EPA:a ja DHA:ta yhteensä. Vähärasvaisissa kaloissa, kuten kuhassa, hauessa ja ahvenessa, omega-3:a on selvästi vähemmän, mutta ne ovat silti hyvää ruokaa.

Suomalainen ravitsemussuositus on syödä kalaa kaksi–kolme kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Itämeren silakan ja lohen käyttöä suositellaan rajoittamaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien osalta niiden sisältämien ympäristömyrkkyjen vuoksi; muille rajoitusta ei ole.

Kalaöljykapselit ovat ravintolisiä. Tavallinen kaupan kapseli sisältää noin 300 milligrammaa EPA:a ja DHA:ta grammaa kohti – siis noin kolmanneksen kapselin painosta. Loppu on muita rasvoja. Ravintolisien laatu vaihtelee, ja osa valmisteista sisältää hapettuneita rasvoja.

Reseptivalmisteet ovat puhdistettuja ja väkeviä. Eurooppalainen EPA–DHA-valmiste sisältää 840 milligrammaa omega-3:a grammaa kohti, ja tutkimuksissa käytetty puhdas EPA-valmiste (ikosapentietyyli) annostellaan 4 grammaa päivässä. Suomessa reseptivalmisteiden saatavuus ja korvattavuus on rajallinen.

Nyrkkisääntö: kalasta saatava määrä ja tavallinen kapseli ovat ”pieni annos” (alle 1 gramma päivässä). Reseptivalmisteilla puhutaan ”suuresta annoksesta” (2–4 grammaa päivässä). Näiden hyödyt ja haitat ovat erilaiset.

Vähentävätkö omega-3-rasvahapot sepelvaltimotautia?

Vastaus riippuu annoksesta ja siitä, kenelle valmistetta annetaan.

Kalaa syövät sairastuvat harvemmin. Väestötutkimuksissa kalaa säännöllisesti syövillä on ollut vähemmän sydäninfarkteja ja sydänperäisiä äkkikuolemia. Tämä havainto on toistunut monissa maissa. Osa hyödystä selittyy sillä, mitä kala korvaa lautasella. Ruokavalion merkityksestä laajemmin kerrotaan artikkelissa Voiko ruoalla ehkäistä sepelvaltimotautia?

Pieni annos kapselina ei ole auttanut. 1990-luvun lopulla italialaistutkimus antoi viitteitä siitä, että noin gramma kalaöljyä päivässä vähentäisi kuolemia sydäninfarktin jälkeen. Myöhemmät, paremmin toteutetut tutkimukset eivät ole vahvistaneet tätä. Hollantilaisessa Alpha Omega -tutkimuksessa lähes 5 000 infarktin sairastanutta sai 40 kuukautta pieniannoksista EPA–DHA:ta tai lumetta – sydäntapahtumissa ei ollut eroa. Yhdysvaltalaisessa VITAL-tutkimuksessa lähes 26 000 tervettä yli 50-vuotiasta sai viisi vuotta gramman kalaöljyä tai lumetta. Sydän- ja verisuonitapahtumat eivät vähentyneet. Sydäninfarkteja tuli kalaöljyryhmässä hieman vähemmän, mutta tämä oli toissijainen havainto, ja se painottui niihin, jotka söivät vähän kalaa.

Suuri annos puhdasta EPA:a vähensi tapahtumia yhdessä suuressa tutkimuksessa. REDUCE-IT-tutkimuksessa runsaat 8 000 potilasta, joilla oli sepelvaltimotauti tai diabetes ja riskitekijöitä, statiinihoidosta huolimatta kohonneet triglyseridit ja jotka saivat 4 grammaa ikosapentietyyliä päivässä, sairastui viiden vuoden aikana harvemmin: vakavia sydän- ja verisuonitapahtumia tuli 17 prosentille hoitoryhmässä ja 22 prosentille lumeryhmässä. Se tarkoittaa, että noin 21 potilasta hoidettiin viisi vuotta yhden tapahtuman estämiseksi. Kuvantamistutkimuksissa sama valmiste on hidastanut ja jopa pienentänyt sepelvaltimoiden plakkeja.

Mutta samankaltainen tutkimus ei toistanut tulosta. STRENGTH-tutkimuksessa 13 000 vastaavaa potilasta sai 4 grammaa EPA:n ja DHA:n seosta – hyötyä ei tullut lainkaan. Eron syytä ei tiedetä varmasti. Selityksiksi on esitetty valmisteiden eroa (puhdas EPA vai EPA + DHA) ja sitä, että REDUCE-IT:n lumevalmisteena käytetty mineraaliöljy saattoi itsessään olla hieman haitallinen, mikä olisi liioitellut hoidon hyötyä.

Uusin tieto koskee dialyysipotilaita. Marraskuussa 2025 julkaistussa PISCES-tutkimuksessa 4 grammaa kalaöljyä päivässä vähensi vakavia sydän- ja verisuonitapahtumia hemodialyysipotilailla lähes puolella. Tämä on merkittävä tulos erittäin suuren riskin potilasryhmässä, mutta sitä ei voi yleistää muihin.

Euroopan kardiologinen seura suhtautuu asiaan varovaisesti: suuriannoksista puhdasta EPA:a voidaan harkita potilaalla, jolla on sepelvaltimotauti tai suuri riski, statiinihoito käytössä ja triglyseridit silti koholla. Se ei ole rutiinihoito. Hoidon perusta on edelleen kolesterolin hoito – siitä kerrotaan artikkelissa Mikä on kolesterolihoidon kohde?

Lisäävätkö omega-3-rasvahapot eteisvärinää?

Suurella annoksella kyllä. Tämä on omega-3-tutkimuksen viime vuosien tärkein uusi havainto, ja se kääntää vanhan käsityksen päälaelleen: pitkään omega-3:n toivottiin ehkäisevän rytmihäiriöitä.

Eteisvärinän lisääntyminen näkyi kaikissa suuren annoksen tutkimuksissa. REDUCE-IT:ssä eteisvärinän vuoksi sairaalaan joutui 3,1 prosenttia hoitoryhmästä ja 2,1 prosenttia lumeryhmästä. STRENGTH:ssä uusia eteisvärinöitä tuli 2,2 prosentille hoitoryhmässä ja 1,3 prosentille lumeryhmässä. Norjalaisessa OMEMI-tutkimuksessa, jossa yli 70-vuotiaat infarktipotilaat saivat 1,8 grammaa päivässä, eteisvärinää ilmaantui 7,2 prosentille hoitoryhmässä ja 4,0 prosentille lumeryhmässä.

Vuonna 2026 julkaistu 35 tutkimuksen ja yli 114 000 osallistujan yhteisanalyysi tarkensi kuvaa. Eteisvärinän riski kasvoi merkitsevästi vain silloin, kun annos oli yli 1,5 grammaa päivässä ja potilaalla oli jo sydänsairaus tai suuri riski. Tässä ryhmässä eteisvärinän riski kasvoi noin 40 prosenttia, mikä absoluuttisesti tarkoitti vajaan prosenttiyksikön lisäystä. Pienellä annoksella – siis kalasta tai tavallisesta kapselista saatavalla määrällä – riski ei kasvanut edes sydänsairailla. Sama näkyy väestötutkimuksissa: veren korkeat omega-3-pitoisuudet eivät liity eteisvärinään, DHA:n osalta jopa päinvastoin.

Mekanismia ei tunneta. Todennäköisimmin kyse on samoista solukalvo- ja ionikanavavaikutuksista, joilla omega-3 muuttaa sydänsolujen sähköistä toimintaa.

Yhtä tärkeä on toinen johtopäätös: omega-3 ei hoida eteisvärinää. Tutkimuksissa se ei ole vähentänyt eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen eikä sydänleikkauksen jälkeistä eteisvärinää. Jos sinulla on eteisvärinä, kalaöljykapseleista ei ole siihen apua, ja suurta annosta on syytä välttää.

Mitä hyötyä, mitä haittaa?

Kala ruokavaliossa: hyöty todennäköinen, haittaa ei. Tämä on ainoa omega-3-neuvo, joka koskee kaikkia.

Tavallinen kalaöljykapseli terveelle: hyötyä ei ole osoitettu, mutta ei myöskään haittaa. Jos et syö kalaa lainkaan, kapseli voi olla perusteltu korvike, mutta älä odota siltä sydänsuojaa.

Suuriannoksinen reseptivalmiste sepelvaltimotautipotilaalle, jolla triglyseridit ovat koholla: mahdollinen hyöty – yhden tutkimuksen mukaan noin 5 prosenttiyksikköä vähemmän vakavia tapahtumia viidessä vuodessa – ja varma haitta, noin prosenttiyksikön verran enemmän eteisvärinää. Vaakakupit eivät ole samanpainoiset, mutta molemmat pitää tuntea. Päätös tehdään lääkärin kanssa, ja edellytys on, että kolesterolihoito on ensin kunnossa. Siitä, miten hyödyt ja haitat pitäisi lukea, kerrotaan artikkelissa Suhteellinen vai absoluuttinen riski?

Muut haitat ovat lieviä: kalan maku, röyhtäily, vatsavaivat. Suurella annoksella vuototaipumus lisääntyy hieman, mikä on syytä huomioida, jos käytät verenohennuslääkettä.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Ota yhteyttä, jos

• käytät suuria määriä kalaöljykapseleita (useita grammoja päivässä) ja sinulla on sydänsairaus
• sinulla on todettu sepelvaltimotauti ja triglyseridit ovat koholla statiinihoidosta huolimatta – suuriannoksinen omega-3 voi olla yksi vaihtoehto
• sinulla on eteisvärinä ja käytät omega-3-valmistetta
• käytät omega-3-valmistetta yhdessä verenohennuslääkkeen kanssa
• sinulle tulee uusia tykytystuntemuksia tai epäsäännöllinen syke omega-3-valmisteen aloittamisen jälkeen.

Muista, että sepelvaltimotaudin ehkäisyn perusta on kolesterolin ja verenpaineen hoito, tupakoimattomuus ja liikunta. Omega-3:n merkitys on näiden rinnalla pieni.

Usein kysyttyä

Pitäisikö minun syödä kalaöljykapseleita sydämen vuoksi?
Jos syöt kalaa pari kertaa viikossa, et tarvitse kapselia. Jos et syö kalaa, tavallinen kapseli on turvallinen, mutta sen ei ole osoitettu ehkäisevän sydänsairauksia.

Minulla on eteisvärinä. Onko kalaöljy vaarallista?
Tavallinen annos (alle gramma päivässä) ei tutkimusten mukaan lisää eteisvärinää. Suuria annoksia (yli 1,5 grammaa) kannattaa välttää. Omega-3 ei myöskään hoida eteisvärinää.

Onko puhdas EPA parempi kuin EPA + DHA?
Ainoa selvästi myönteinen sepelvaltimotautitutkimus tehtiin puhtaalla EPA:lla, ja vastaava EPA–DHA-tutkimus ei osoittanut hyötyä. Eron syytä ei tiedetä varmasti, joten kysymys on avoin.

Riittääkö rypsiöljy ja pellavansiemenet omega-3:n lähteeksi?
Ne ovat hyviä rasvan lähteitä, mutta kasviperäinen ALA muuntuu elimistössä huonosti EPA:ksi ja DHA:ksi. Kalaa ne eivät korvaa.

Voinko syödä kalaöljyä verenohennuslääkkeen kanssa?
Pieni annos on yleensä ongelmaton. Suuri annos lisää vuototaipumusta hieman, joten kerro lääkärille kaikista käyttämistäsi valmisteista.

Laskeeko kalaöljy kolesterolia?
Ei merkittävästi. Se laskee triglyseridejä, ja suuri annos EPA–DHA:ta voi jopa hieman nostaa LDL-kolesterolia.

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Juho Viikilä, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 30.9.2026

Aiheeseen liittyvää

• Voiko ruoalla ehkäistä sepelvaltimotautia?
• Tulisiko minun ottaa aspiriinia?
• Mikä on kolesterolihoidon kohde?
• Suhteellinen vai absoluuttinen riski?
• Eteisvärinä: oireet, riskit ja hoitovaihtoehdot
• Hoito ja seuranta sydänkohtauksen jälkeen

Mihin tiedot perustuvat

• Kromhout D, Giltay EJ, Geleijnse JM. n–3 fatty acids and cardiovascular events after myocardial infarction (Alpha Omega). New England Journal of Medicine 2010;363:2015–2026.
• Manson JE ym. Marine n−3 fatty acids and prevention of cardiovascular disease and cancer (VITAL). New England Journal of Medicine 2019;380:23–32.
• Bhatt DL ym. Cardiovascular risk reduction with icosapent ethyl for hypertriglyceridemia (REDUCE-IT). New England Journal of Medicine 2019;380:11–22.
• Nicholls SJ ym. Effect of high-dose omega-3 fatty acids vs corn oil on major adverse cardiovascular events (STRENGTH). JAMA 2020;324:2268–2280.
• Kalstad AA ym. Effects of n-3 fatty acid supplements in elderly patients after myocardial infarction (OMEMI). Circulation 2021;143:528–539.
• Lok CE ym. Fish-oil supplementation and cardiovascular events in patients receiving hemodialysis (PISCES). New England Journal of Medicine 2026;394:128–137.
• Abuknesha NR ym. Effects of omega-3 fatty acid treatment on risk for atrial fibrillation: an updated meta-analysis of 35 trials including 114 592 individuals. Circulation: Arrhythmia and Electrophysiology 2026;19:e014785.
• Gencer B ym. Effect of long-term marine ω-3 fatty acids supplementation on the risk of atrial fibrillation in randomized controlled trials of cardiovascular outcomes. Circulation 2021;144:1981–1990.
• Marcus MD, Link MS. Omega-3 fatty acids and arrhythmias. Circulation 2024;150:488–503.
• Sherratt SCR ym. Do patients benefit from omega-3 fatty acids? Cardiovascular Research 2023;119:2884–2901.
• Kaur G ym. Omega-3 fatty acids for cardiovascular event lowering. European Journal of Preventive Cardiology 2024;31:1005–1014.
• Dawson LP ym. Coronary atherosclerotic plaque regression. Journal of the American College of Cardiology 2022;79:66–82.
• Marklund M ym. Biomarkers of dietary omega-6 fatty acids and incident cardiovascular disease and mortality. Circulation 2019;139:2422–2436.
• Visseren FLJ ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. European Heart Journal 2021;42:3227–3337.
• Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2024.