Hidas syke on usein normaali löydös, eikä yksittäinen lukema kerro juuri mitään. Ratkaisevaa on, nouseeko syke rasituksessa ja onko mukana oireita. Pyörtyminen tai sen tunne muuttaa tilanteen kiireelliseksi.
Miten sydämen sähköinen toiminta toimii?
Sydämen sykkeen määrää sen oma tahdistin, sinussolmuke. Sähköimpulssi kulkee siitä eteisten läpi eteis-kammiosolmukkeeseen (AV-solmuke), joka päästää impulssin hieman viiveellä kammioihin. Hidas syke eli bradykardia syntyy, kun sinussolmuke tahdittaa harvaan tai johtuminen AV-solmukkeessa takkuaa.
Kaikki harva pulssi ei ole hidas syke
Lisälyönnin jälkeen seuraa tauko, ja bigeminiassa joka toinen lyönti on lisälyönti, joka on niin aikainen, ettei se aina tunnu ranteessa. Pulssi tuntuu silloin puolta hitaammalta kuin sydämen todellinen rytmi. Myös ranteesta mittaava älykello voi erehtyä samalla tavalla.
Mikä on normaalia?
Levossa 50–100 lyöntiä minuutissa on tavanomainen vaihteluväli, ja hyväkuntoisella 40–50 on odotettu löydös. Unen aikana syke voi käydä 30:ssä ilman että mikään on vialla. Sykettä hidastavat myös beetasalpaajat – myös niitä sisältävät glaukooman silmätipat.
Ratkaisevaa ei ole levon lukema vaan se, nouseeko syke rasituksessa. Jos syke nousee normaalisti, kyseessä ei ole sairaan sinussolmukkeen oireyhtymä.
Milloin asia kannattaa selvittää
Merkitys on suurempi, jos olet pyörtynyt tai ollut pyörtymäisilläsi. Se on tärkein yksittäinen syy selvittää asia pian. Samoin jos syke ei nouse rasituksessa, jaksat huonommin tai hengästyt portaissa.
Miten hidasta sykettä tutkitaan?
Selvittelyyn käytetään sydänfilmiä (EKG), joka näyttää hetken, pitkäaikaisrekisteröintiä (Holter), joka kattaa vuorokauden tai useamman, ja älykelloa, joka kattaa pitkän ajan mutta epätarkemmin. Älykellon EKG voi toimia hyvänä lähtökohtana arviolle.
Varaa kardiologin etävastaanotto 140 € (148 € ilman KELA-korvausta)
Jos pulssi tai älykello näyttää hidasta sykettä ja mietit, onko se normaalia, kardiologimme käy tilanteen läpi ja ohjaa tarvittaviin tutkimuksiin ilman lähetettä. Voit myös lähettää älykellon EKG:n kardiologin arvioitavaksi. Varaa aika → · Hinnasto
Pyörtyminen kuuluu arvioitavaksi samana päivänä, ei etävastaanotolle.
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota.
Aiheeseen liittyvää
- Sydämen lisälyönnit: miksi sydän jättää lyönnin väliin?
- Pyörtyminen – milloin se on vaaratonta ja milloin sydänperäistä?
- Eteisvärinä: oireet, riskit ja hoitovaihtoehdot
- 1-kanavainen EKG
- Väsymys – milloin se on oire sydänsairaudesta?
Mihin tiedot perustuvat
- Glikson M ym. 2021 ESC Guidelines on cardiac pacing and cardiac resynchronization therapy. Eur Heart J 2021;42:3427–3520.
- Kusumoto FM ym. 2018 ACC/AHA/HRS Guideline on the Evaluation and Management of Patients With Bradycardia and Cardiac Conduction Delay. Circulation 2019;140:e382–e482.
- Brodsky M ym. Arrhythmias documented by 24-hour continuous electrocardiographic monitoring in 50 male medical students without apparent heart disease. Am J Cardiol 1977;39:390–395.
- Talan DA ym. Twenty-four hour continuous ECG recordings in long-distance runners. Chest 1982;82:19–24.
- Spodick DH. Normal sinus heart rate: sinus tachycardia and sinus bradycardia redefined. Am Heart J 1992;124:1119–1121.