Ainoa veren rasva-arvo, jonka laskeminen lääkkeellä on toistuvasti vähentänyt sydäninfarkteja, on LDL-kolesteroli. HDL-kolesterolin nostaminen ei ole auttanut, triglyseridien laskemisen hyöty on epävarma, ja ensimmäinen suuri Lp(a)-lääketutkimus epäonnistui syyskuussa 2026. Siksi hoitotavoitteet asetetaan LDL-kolesterolille.

Neljä lukua laboratoriovastauksessa

Kolesterolikokeessa on yleensä kolme tai neljä arvoa. Niitä tulkitaan eri tavalla.

  • LDL-kolesteroli eli niin sanottu paha kolesteroli. Se kulkee hiukkasissa, jotka tunkeutuvat valtimon seinämään ja kerryttävät siihen kovettumaa eli plakkia.
  • HDL-kolesteroli eli niin sanottu hyvä kolesteroli. Matala arvo liittyy suurempaan sydänriskiin.
  • Triglyseridit ovat veren rasvoja, joiden määrä vaihtelee ruokailun, alkoholin, painon ja sokeritasapainon mukaan.
  • Lp(a) eli lipoproteiini(a) on perinnöllinen rasvahiukkanen, joka mitataan erikseen. Siitä kerrotaan tarkemmin Lp(a)-artikkelissa.

Kaikki neljä ennustavat sydäntautia. Se ei tarkoita, että niiden muuttaminen lääkkeellä estäisi sydäntautia.

Riskitekijä ei aina ole hoidon kohde

Harmaat hiukset ennustavat sydäninfarktia, koska ne kertovat iästä. Hiusten värjääminen ei suojaa sydäntä. Sama ongelma koskee monia verikokeita: arvo voi olla sairauden syy tai pelkkä merkki jostain muusta.

Ainoa tapa erottaa nämä on satunnaistettu tutkimus, jossa osa potilaista saa lääkettä ja osa lumelääkettä, ja seurataan, kummassa ryhmässä sattuu vähemmän sydäninfarkteja, aivoinfarkteja ja kuolemia. Pelkkä verikokeen muuttuminen ei riitä. Kolesterolihoidon historiassa on monta lääkettä, joka muutti arvoa juuri toivotulla tavalla, mutta potilaiden sydäninfarktit tai muut terveyden kannalta merkitykselliset asiat eivät vähentyneet.

LDL: näyttö on yhdenmukaista

LDL-kolesterolin laskeminen on vähentänyt sydän- ja verisuonitapahtumia kaikilla tähän mennessä tutkituilla tavoilla, jotka lisäävät LDL-hiukkasten poistumista verestä.

  • Statiinit. Yli 170 000 potilaan yhteisanalyysissä sydän- ja verisuonitapahtumien riski pieneni noin viidenneksen jokaista millimoolia kohden, jonka LDL-kolesteroli laski.
  • Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä suolesta. Statiiniin yhdistettynä se vähensi tapahtumia sydänkohtauksen sairastaneilla: seitsemän vuoden aikana 32,7 prosentilla verrattuna 34,7 prosenttiin pelkällä statiinilla.
  • PCSK9:n estäjät ovat pistoksina annettavia lääkkeitä, jotka laskevat LDL-kolesterolia noin 60 prosenttia. Sepelvaltimotautipotilailla tapahtumia oli runsaan kahden vuoden aikana 9,8 prosentilla, lumeryhmässä 11,3 prosentilla. Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa hyöty todettiin myös potilailla, joilla ei ollut aiempaa sydäninfarktia tai aivohalvausta.
  • Bempedoiinihappo vähensi tapahtumia potilailla, jotka eivät sietäneet statiinia.

Myös perimätutkimukset tukevat samaa. Ihmisillä, joiden LDL on synnynnäisesti matala, sepelvaltimotautia on vähemmän. Hyöty on sitä suurempi, mitä pidempään LDL on ollut matala.

Statiinit eivät siis ole ainutlaatuisia. Ainutlaatuinen on hoidon kohde: LDL-kolesteroli ja sitä kuljettavat hiukkaset. Hyödyn suuruus riippuu siitä, kuinka paljon arvo laskee ja kuinka suuri potilaan riski on alun perin. Siksi sama prosenttiluku tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa, kuten kerromme artikkelissa suhteellisesta ja absoluuttisesta riskistä.

HDL: hyvä kolesteroli, jota ei kannata nostaa

Matala HDL-kolesteroli liittyy suurempaan sydänriskiin. Tästä syntyi ajatus, että sen nostaminen suojaisi sydäntä. Ajatus on testattu perusteellisesti, ja se on osoittautunut vääräksi.

  • Niasiini nosti HDL-kolesterolia kahdessa suuressa tutkimuksessa, joissa oli yhteensä lähes 30 000 potilasta. Sydäntapahtumat eivät vähentyneet, mutta haittavaikutukset, kuten diabetes ja infektiot, lisääntyivät.
  • Torsetrapibi nosti HDL-kolesterolia yli 70 prosenttia. Tutkimus keskeytettiin, koska lääkeryhmässä kuoli 93 potilasta ja lumeryhmässä 59. Lääke nosti myös verenpainetta.
  • Kaksi muuta samaan lääkeryhmään kuuluvaa valmistetta nostivat HDL-kolesterolia 30–130 prosenttia ilman mitään hyötyä.
  • Neljännellä lääkkeellä saatiin pieni hyöty, mutta se selittyi lääkkeen LDL:ää laskevalla vaikutuksella, ei HDL:n nousulla.

Perimätutkimukset vahvistivat saman: synnynnäisesti korkea HDL ei suojaa sydäninfarktilta. Matala HDL on siis ennen kaikkea merkki muusta, tavallisesti ylipainosta, liikunnan puutteesta, tupakoinnista tai insuliiniresistenssistä.

HDL-kolesterolia käytetään edelleen riskinarvioinnissa, mutta missään hoitosuosituksessa sille ei ole hoitotavoitetta.

Triglyseridit: tärkeä merkki, epävarma hoidon kohde

Korkeat triglyseridit liittyvät sydänriskiin, ja niihin kuuluvat hiukkaset voivat myös kerryttää plakkia. Triglyseridejä laskevat lääkkeet eivät kuitenkaan ole juuri vähentäneet sydäntapahtumia, kun potilas käyttää jo statiinia.

  • Fibraatit ovat triglyseridejä laskevia lääkkeitä. Kolmessa suuressa tutkimuksessa ne eivät vähentäneet ensisijaisia sydäntapahtumia. Uusimmassa niistä triglyseridit laskivat neljänneksen, mutta LDL-kolesteroli nousi hieman, eikä hyötyä tullut.
  • Kalaöljyvalmisteista saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Yhdessä tutkimuksessa suuriannoksinen puhdistettu EPA-rasvahappo vähensi tapahtumia selvästi, mutta lumevalmisteena käytetty mineraaliöljy on saattanut heikentää verrokkiryhmän tuloksia. Toisessa suuressa tutkimuksessa EPA:n ja DHA:n yhdistelmävalmiste ei tuottanut hyötyä. Kaupan kalaöljykapseleista ei ole osoitettu olevan sydänhyötyä.

Nykykäsityksen mukaan hyöty seuraa sitä, kuinka paljon valtimon seinämään tunkeutuvien hiukkasten määrä vähenee. Tätä kuvaa ApoB-arvo. Jos lääke laskee triglyseridejä mutta ei hiukkasten määrää, hyötyä ei tule.

Hyvin korkeat triglyseridit, yli 10 mmol/l, ovat oma asiansa. Ne voivat aiheuttaa haimatulehduksen, ja niitä hoidetaan sen ehkäisemiseksi. Lievästi koholla oleviin triglyserideihin tehoavat parhaiten alkoholin vähentäminen, painonpudotus, sokerin ja valkoisten viljojen vähentäminen sekä liikunta.

Lp(a): syyskuun 2026 pettymys

Lp(a) on vahvimpia tunnettuja perinnöllisiä sydänriskin lähteitä. Perimätutkimusten perusteella se on sairauden syy eikä pelkkä merkki. Siksi lähes kaikki alan tutkijat odottivat, että Lp(a):ta laskeva lääke vähentäisi sydäninfarkteja.

Novartis ilmoitti 4.9.2026, että sen pelakarseenilääkkeen tutkimus ei saavuttanut päätavoitettaan. Tutkimukseen osallistui 8 323 sydän- ja verisuonitautia sairastavaa, joiden Lp(a)-arvo oli koholla (vähintään noin 700 mg/l suomalaisten laboratorioiden yksikössä). Lääke laski Lp(a)-arvoa, mutta sydän- ja verisuonitapahtumat eivät vähentyneet merkitsevästi.

Yksityiskohtaisia tuloksia ei ole vielä julkaistu, joten syytä ei tiedetä. Mahdollisia selityksiä ovat lääkkeen teho, potilaiden jo valmiiksi hyvä muu hoito tai se, että Lp(a):n haitta ei riipu pelkästä pitoisuudesta. Kolme muuta Lp(a)-lääkettä on parhaillaan suurissa tutkimuksissa, joiden tulokset valmistuvat vuosina 2028–2031.

Käytännössä tämä ei muuta Lp(a)-mittauksen arvoa. Korkea Lp(a) kertoo edelleen suuremmasta riskistä, ja silloin LDL-kolesterolia hoidetaan tavallista tiukemmin.

Sama opetus tulehduksesta

Kolesteroli ei ole ainoa kohde, jossa verikoe on johtanut harhaan. Heinäkuussa 2026 julkaistiin tulokset tutkimuksesta, jossa uusi tulehdusta hillitsevä lääke laski tulehdusarvoja voimakkaasti yli 6 300 valtimo- ja munuaistautia sairastavalla, mutta sydäntapahtumat eivät vähentyneet. Aiemmin kihtilääke kolkisiini on vähentänyt tapahtumia kahdessa tutkimuksessa, mutta kolmannessa, sydäninfarktin sairastaneilla tehdyssä suuressa tutkimuksessa hyötyä ei todettu.

Toisaalta sydäntä voi suojata myös vaikuttamatta kolesteroliin. Lihavuuden hoitoon käytetty semaglutidi vähensi ylipainoisten sydänpotilaiden tapahtumia viidenneksellä, vaikka LDL-kolesteroli ei juuri muuttunut.

Yhteenveto: mikä on toiminut

Hoidon kohdeEsimerkkejä lääkkeistäVähentääkö sydäntapahtumia?
LDL-kolesterolin laskeminenstatiinit, etsetimibi, PCSK9:n estäjät, bempedoiinihappoKyllä, toistuvasti
HDL-kolesterolin nostaminenniasiini, CETP:n estäjätEi
Triglyseridien laskeminenfibraatit, kalaöljyvalmisteetEpävarma, pääosin ei
Lp(a):n laskeminenpelakarseeniEi ensimmäisessä tutkimuksessa, muut kesken

Mitä hoitosuositukset sanovat

Eurooppalainen (ESC/EAS 2019, päivitetty 2025), yhdysvaltalainen (ACC/AHA 2026) ja suomalainen Käypä hoito -suositus ovat pääasiassa samoilla linjoilla: hoitotavoitteet asetetaan LDL-kolesterolille, ja tavoite riippuu kokonaisriskistä.

RiskiluokkaEsimerkkiLDL-tavoite
Hyvin suuri riskitodettu sepelvaltimotauti, sairastettu sydäninfarktialle 1,4 mmol/l
Suuri riskiesimerkiksi pitkään kestänyt diabetes tai hyvin korkea kolesterolialle 1,8 mmol/l
Kohtalainen riskiuseita riskitekijöitäalle 2,6 mmol/l
Pieni riskialle 3,0 mmol/l

Eurooppalaisen suosituksen mukaan hyvin suuren ja suuren riskin potilailla LDL-kolesterolin pitää lisäksi vähintään puolittua lähtötasosta.

Muista arvoista suositukset sanovat näin:

  • HDL-kolesterolille ei ole hoitotavoitetta.
  • Triglyserideille ei ole varsinaista hoitotavoitetta, mutta alle 1,7 mmol/l viittaa pienempään riskiin. Eurooppalainen suositus pitää puhdistettua EPA-valmistetta harkittavana suuren riskin potilaille, joilla triglyseridit ovat koholla statiinihoidosta huolimatta.
  • Lp(a) kehotetaan eurooppalaisessa ja yhdysvaltalaisessa suosituksessa mittaamaan kerran elämässä. Käypä hoito -suosituksen mukaan mittaus saattaa olla aiheellista. Arvon ollessa korkea tiukennetaan LDL-kolesterolin hoitotavoitetta.
  • Ravintolisiä, joiden tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu, eurooppalainen suositus ei suosittele sydäntaudin ehkäisyyn.

Suomalaisen Dyslipidemiat-suosituksen päivitys on arvioitu valmistuvaksi syksyllä 2026.

Varaa kardiologin etävastaanotto 140 € (148 € ilman KELA-korvausta)

Kardiologimme arvioi kokonaisriskisi, kertoo, mikä LDL-tavoite koskee juuri sinua, ja suunnittelee lääkityksen, jos nykyinen ei riitä. Varaa aika → · Hinnasto

Jos sinulla on sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotautia sairastavalla LDL-kolesterolin tavoite on alle 1,4 mmol/l. Se on matala luku, ja siihen pääseminen vaatii usein useampaa lääkettä.

Tavoite jää usein saavuttamatta. Pohjois-Karjalassa tehdyssä tutkimuksessa vain noin joka viidennellä sydänkohtauksen tai sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen seuratuista LDL-kolesteroli oli vuoden kohdalla alle 1,4 mmol/l:n. Tavoitteeseen pääseminen vaatii usein annoksen nostamista tai lisälääkettä, ja nämä askeleet jäävät helposti ottamatta.

Käytännössä hoito etenee näin:

  1. Tehokas statiini riittävällä annoksella.
  2. Etsetimibi lisätään, jos tavoite ei täyty. Uusimmat suositukset kannustavat aloittamaan yhdistelmän jo sydänkohtauksen aikana, jos on ennakoitavissa, ettei statiini yksin riitä.
  3. PCSK9:n estäjä harkitaan, jos LDL-kolesteroli on tavoitteesta selvästi yli kahdesta tabletista huolimatta.

Mihin ei kannata käyttää voimia: HDL-kolesterolin nostamiseen lääkkeillä tai lisäravinteilla. Liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja painonhallinta nostavat HDL:ää, mutta ne kannattavat ennen kaikkea siksi, että ne vähentävät riskiä muuta kautta.

Jos statiini ei sovi: statiinin aiheuttamiksi epäillyt lihasoireet eivät useinkaan toistu, kun lääke kokeillaan uudelleen tai vaihdetaan toiseen. Jos statiini ei todella sovi, käytössä on muita lääkkeitä, joiden hyöty on osoitettu. Punainen riisi ja muut ravintolisät eivät ole turvallinen korvike.

Lue myös, miten sepelvaltimoiden kalkkipistemäärä auttaa arvioimaan riskiä, jos sepelvaltimotautia ei ole todettu, ja mitä ruokavaliolla on tutkimuksissa saatu aikaan.

Milloin kardiologille

Varaa aika, jos

  • sinulla on sepelvaltimotauti etkä tiedä, onko LDL-kolesteroli tavoitteessa
  • LDL-kolesteroli ei laske tavoitteeseen nykyisellä lääkityksellä
  • statiini ei ole sopinut ja mietit vaihtoehtoja
  • suvussasi on varhaista sydäntautia tai sinulla on todettu korkea Lp(a)
  • triglyseridit ovat toistuvasti koholla ja kokonaisriskisi on epäselvä.

Usein kysyttyä

Onko korkea HDL-kolesteroli hyvä asia?

Yleensä se kertoo hyvästä aineenvaihdunnasta. HDL:n nostaminen lääkkeillä ei kuitenkaan ole vähentänyt sydäntapahtumia, joten sille ei ole hoitotavoitetta. Hyvin korkea HDL ei myöskään ole lisäsuoja.

Kannattaako kalaöljyä syödä kolesterolin vuoksi?

Kaupan kalaöljykapseleista ei ole osoitettu sydänhyötyä. Kala ruokana on hyvä valinta. Reseptillä saatavaa suuriannoksista EPA-valmistetta voidaan harkita valikoiduille suuren riskin potilaille.

Kannattaako Lp(a) mitata, kun lääke epäonnistui?

Kyllä, jos lääkäri pitää sitä aiheellisena. Mittauksen hyöty ei ole riippunut lääkkeestä: korkea arvo tarkentaa riskiarviota ja on syy hoitaa LDL-kolesterolia tiukemmin.

Pitääkö statiinia käyttää, jos LDL on jo tavoitteessa?

Jos tavoite on saavutettu statiinin avulla, lääkityksen lopettamisen myötä LDL-kolesteroli palautuu lähtötasolle. Hyöty kestää vain niin kauan kuin hoito jatkuu.

Voiko kolesterolin laskea pelkällä ruokavaliolla?

Ruokavalio laskee LDL-kolesterolia tyypillisesti 5–15 prosenttia. Se riittää usein pienen riskin henkilölle. Sepelvaltimotautia sairastavan tavoitteeseen pääseminen vaatii lähes aina lääkitystä.

Mihin tiedot perustuvat

  • Mach F, Baigent C, Catapano AL ym. 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. European Heart Journal 2020;41:111–188.
  • Mach F, Koskinas KC, Roeters van Lennep JE ym. 2025 Focused Update of the 2019 ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. European Heart Journal 2025;46:4359.
  • Blumenthal RS, Morris PB, Gaudino M ym. 2026 ACC/AHA Guideline on the Management of Dyslipidemia. Circulation 2026. doi:10.1161/CIR.0000000000001423
  • Käypä hoito: Dyslipidemiat. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022.
  • Cholesterol Treatment Trialists’ (CTT) Collaboration. Efficacy and safety of more intensive lowering of LDL cholesterol. Lancet 2010;376:1670–1681.
  • Cannon CP ym. Ezetimibe added to statin therapy after acute coronary syndromes (IMPROVE-IT). New England Journal of Medicine 2015;372:2387–2397.
  • Sabatine MS ym. Evolocumab and clinical outcomes in patients with cardiovascular disease (FOURIER). New England Journal of Medicine 2017;376:1713–1722.
  • Barter PJ ym. Effects of torcetrapib in patients at high risk for coronary events (ILLUMINATE). New England Journal of Medicine 2007;357:2109–2122.
  • HPS2-THRIVE Collaborative Group. Effects of extended-release niacin with laropiprant in high-risk patients. New England Journal of Medicine 2014;371:203–212.
  • Voight BF ym. Plasma HDL cholesterol and risk of myocardial infarction: a mendelian randomisation study. Lancet 2012;380:572–580.
  • Das Pradhan A ym. Triglyceride lowering with pemafibrate to reduce cardiovascular risk (PROMINENT). New England Journal of Medicine 2022;387:1923–1934.
  • Novartis. Lp(a)HORIZON Phase III topline results. Lehdistötiedote 4.9.2026.
  • Oksanen M, Parviainen J, Asseburg C ym. Risk-stratified analysis of long-term clinical outcomes and cumulative costs in Finnish patients with recent acute coronary syndrome or coronary revascularization: a 5-year real-world study using electronic health records. European Heart Journal Open 2024;4:oeae049.

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 17.9.2026

Aiheeseen liittyvää