Lyhyt vastaus
Lukemassa 150/60 huolestuttava luku ei ole alapaine 60 vaan yläpaine 150. Kyse on kohonneesta yläpaineesta eli systolisesta verenpaineesta, joka on yli 60-vuotiaiden tavallisin verenpaineongelma. Matala alapaine ja korkea yläpaine ovat saman ilmiön kaksi puolta: aortta on jäykistynyt.
Alapainetta ei siis yritetä nostaa. Yläpaine hoidetaan – eikä hoitoa jätetä tekemättä siksi, että alapaine on matala.
Mitä luvut tarkoittavat
Yläpaine (systolinen) on verisuonen sisällä vallitseva paine silloin, kun sydän supistuu ja työntää veren aorttaan. Alapaine (diastolinen) on paine sydämen lepovaiheessa, kahden lyönnin välissä.
Näiden erotus on pulssipaine. Lukemassa 150/60 se on 90 mmHg. Tavallisesti pulssipaine on 40–50 mmHg, ja yli 60 mmHg kertoo jo valtimoiden jäykistymisestä.
Pulssipaine on siis luku, jota ei mitata erikseen – sen näkee vähentämällä alapaineen yläpaineesta.
Miksi alapaine laskee iän myötä
Nuorella ihmisellä aortta on joustava. Kun sydän lyö, aortta laajenee ja varastoi osan verestä hetkeksi. Lepovaiheessa se supistuu takaisin ja työntää veren eteenpäin. Juuri tämä joustaminen pitää alapaineen yllä.
Vuosien mittaan aortan seinämän kimmoisat säikeet korvautuvat jäykällä sidekudoksella. Silloin tapahtuu kaksi asiaa samaan aikaan:
- Yläpaine nousee, koska jäykkä putki ei jousta lyönnin aikana.
- Alapaine laskee, koska takaisinkimpoamista ei enää tapahdu lepovaiheessa.
Sama muutos siis nostaa toista lukua ja laskee toista. Siksi 150/60 on ikääntyneellä paljon tavallisempi löydös kuin 150/95, ja siksi pulssipaine kasvaa iän myötä lähes kaikilla. Sama ikääntymismuutos kulkee usein käsi kädessä valtimoiden kalkkeutumisen kanssa.
Yli 60-vuotiailla yläpaine ennustaa sydän- ja verisuonitapahtumia selvästi paremmin kuin alapaine. Nuoremmilla tilanne on päinvastainen.
Onko matala alapaine vaarallinen?
Tästä matalan verenpaineen merkityksestä liikkuu paljon väärää tietoa.
Sepelvaltimot täyttyvät verellä nimenomaan sydämen lepovaiheessa – siis silloin, kun vallitsee alapaine. Tästä syntyy looginen huoli: jos alapaine on matala, saako sydänlihas tarpeeksi verta?
Väestötutkimuksissa näkyy niin sanottu J-käyrä: alle 60 mmHg:n alapaineeseen liittyy suurempi sydäntapahtumien ja kuoleman riski. Havainto on toistunut monta kertaa.
Tuoreempi tutkimustieto viittaa kuitenkin siihen, että matala alapaine on riskin merkki, ei sen syy. Perintötekijöitä hyödyntävissä tutkimuksissa, joissa sekoittavien tekijöiden vaikutus on pienempi, yhteys verenpaineen ja sydäntapahtumien välillä on suoraviivainen – J-käyrää ei löydy. Matala alapaine liittyy siis korkeaan ikään, valtimoiden jäykistymiseen ja muihin sairauksiin.
Käytännössä siis näin: verenpainelääkityksen hyöty ei ole ollut pienempi niillä, joilla alapaine oli lähtötilanteessa matala. Näin oli suuressa SPRINT-tutkimuksessa, ja samaan viittaavat muutkin satunnaistetut tutkimukset.
Alapaine 60 ei siis ole peruste jättää yläpainetta 150 hoitamatta. Se on peruste hoitaa sitä rauhallisesti ja seurata vointia.
Milloin matala alapaine ei ole ikääntymistä
Jäykkä aortta selittää valtaosan tapauksista yli 60-vuotiailla. Muutamassa tilanteessa syy on toinen, ja ne kannattaa tunnistaa:
- Aorttaläpän vuoto. Läppä ei sulkeudu tiiviisti, jolloin verta valuu takaisin sydämeen lepovaiheessa ja alapaine romahtaa. Tämä on tärkein poissuljettava syy, ja se voidaan selvittää sydämen ultraäänitutkimuksella.
- Kilpirauhasen liikatoiminta, anemia tai kuume, joissa verenkierto on kiihtynyt.
- Hyvin harva syke tai eräät sydämen tahdistukseen liittyvät tilanteet.
- Raskaus, jossa suuri pulssipaine on normaali löydös.
Nyrkkisääntö: jos suuri pulssipaine todetaan alle 50-vuotiaalla, syy pitää selvittää. Ikääntyneellä se on odotettu löydös, nuorella ei.
Kardiologin etävastaanotto ilman lähetettä. Jos verenpaineesi on esimerkiksi 150/60 etkä tiedä, pitäisikö sitä hoitaa, kardiologi käy kotimittaukset läpi, arvioi tarvitaanko sydämen ultraäänitutkimusta ja kertoo, mikä on sinulle sopiva tavoite. Sama lääkäri myös jatkossa.
Varaa aika kardiologille (140 €, ilman Kela-korvausta 148 €) → hinnasto
Varmista ensin, että luku on oikein
Yksittäinen vastaanottomittaus ei riitä päätöksen pohjaksi, ja matala alapaine on erityisen altis mittausvirheille.
- Mansetin koko. Liian pieni mansetti antaa liian suuria lukemia, liian suuri liian pieniä.
- Tyhjennysnopeus. Liian nopeasti tyhjenevä mansetti vääristää etenkin alapainetta.
- Automaattimittarit arvioivat alapaineen laskennallisesti, ja arvio on epätarkin juuri silloin, kun valtimot ovat jäykät.
- Kotimittaus. Tee mittaukset neljänä aamuna ja iltana peräkkäin, kaksi mittausta kerrallaan. Kotona kohonneen verenpaineen raja on 135/85, vastaanotolla 140/90.
Mittauta paine myös seisten, jos koet huimausta ylös noustessa. Osalla ikääntyneistä paine laskee pystyasennossa selvästi, ja se vaikuttaa lääkitysvalintoihin enemmän kuin alapaineen lukema istuen.
Miten 150/60 hoidetaan
Hoito on sama kuin muussakin kohonneessa verenpaineessa. Elintapamuutoksista tärkeimmät ovat suolan vähentäminen, liikunnan lisääminen, painonhallinta ja alkoholin käytön vähentäminen. Lääkityksenä käytetään tavallisimmin kalsiumkanavan salpaajaa, ACE:n estäjää tai ATR-salpaajaa ja usein pientä nesteenpoistolääkettä.
Hoitotavoitteista kannattaa tietää, että eurooppalainen ja suomalainen linja eroavat tällä hetkellä toisistaan. Euroopan kardiologiseuran vuoden 2024 suosituksessa hoidon tavoite on 120–129/70–79 mmHg, jos potilas sietää sen; yli 85-vuotiailla ja niillä, joilla on oireista pystyasennon verenpaineen laskua, tavoite on väljempi, alle 140/90. Suomalainen Käypä hoito -suositus on vuodelta 2020 ja päivitettävänä; siinä yli 80-vuotiaan tavoite on alle 150/90 vastaanotolla ja alle 140/85 kotona.
Käytännössä molemmat linjat johtavat samaan: yläpaine pyritään hoitamaan hoitotavoitteeseen, annosta nostetaan varovasti ja vointia seurataan. Jos matkalla tulee huimausta, väsymystä tai kaatumisia, tavoitetta lievennetään – ei siksi, että alapaineen luku on matala, vaan siksi, että oireita tulee.
Naisilla verenpaine nousee usein juuri vaihdevuosien jälkeen, ja pulssipaine kasvaa samaan tahtiin.
Milloin pitää hakeutua hoitoon
Varaa kiireetön aika, jos kotimittausten keskiarvo on toistuvasti yli 135/85, jos huimaat ylös noustessa tai jos suuri pulssipaine todetaan alle 50-vuotiaana. Myös selittämätön väsymys tai suorituskyvyn lasku kuuluu selvitettäväksi.
Soita 112, jos verenpaineen kohoamiseen liittyy voimakas rintakipu, äkillinen hengenahdistus, toispuolinen halvausoire tai puheen puuroutuminen.
Usein kysyttyä
Voiko alapainetta nostaa?
Ei erikseen, eikä siihen ole syytä. Alapainetta ei nosteta suolalla, nesteellä eikä lääkkeillä. Jos taustalla on aorttaläpän vuoto, hoidetaan läppävikaa – ei lukemaa.
Onko 150/60 vaarallisempi kuin 150/90?
Suuri pulssipaine liittyy suurempaan riskiin, mutta se kertoo lähinnä valtimoiden jäykkyydestä. Hoidettava luku on molemmissa sama: yläpaine 150.
Mikä on hyvä pulssipaine?
Nuorella aikuisella tyypillisesti noin 40 mmHg. Yli 60 mmHg viittaa jäykistyneisiin valtimoihin, ja iän myötä luku kasvaa lähes kaikilla.
Lasketaanko alapaine lääkityksellä liian matalaksi?
Verenpainelääkkeet laskevat myös alapainetta, mutta jäykässä verisuonistossa vaikutus kohdistuu enemmän yläpaineeseen. Hoidon rajana pidetään oireita, ei yksittäistä lukemaa.
Pitääkö minun mennä sydämen ultraääneen?
Jos olet nuorehko, jos kuuntelussa todetaan sivuääni tai jos pulssipaine on poikkeuksellisen suuri, ultraäänitutkimus on aiheellinen aorttaläpän vuodon poissulkemiseksi. Tavanomaisessa ikääntymiseen liittyvässä tilanteessa sitä ei tarvita rutiinisti.
Yhteenveto
Lukema 150/60 tarkoittaa kohonnutta yläpainetta eli eristynyttä systolista verenpainetta ja suurta, 90 mmHg:n pulssipainetta. Taustalla on lähes aina aortan jäykistyminen, joka nostaa yläpainetta ja laskee alapainetta samanaikaisesti.
Matala alapaine on riskin merkki, ei sen syy. Verenpainelääkityksen hyöty säilyy myös silloin, kun alapaine on matala, joten yläpaineen hoitoa ei jätetä väliin alapaineen takia.
Ennen päätöksiä varmista lukema kotimittauksin, ja jos olet alle 50-vuotias tai sinulla on sivuääni, aorttaläpän vuoto kuuluu sulkea pois.
Lähteet
- McEvoy JW, McCarthy CP, Bruno RM ym. 2024 ESC Guidelines for the management of elevated blood pressure and hypertension. Eur Heart J 2024;45:3912–4018.
- Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Verenpaineyhdistys ry, 10.9.2020 (päivitettävänä).
- Mancia G, Kreutz R, Brunström M ym. 2023 ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. J Hypertens 2023;41:1874–2071.
- Beddhu S, Chertow GM, Cheung AK ym. Influence of baseline diastolic blood pressure on effects of intensive compared with standard blood pressure control (SPRINT). Circulation 2018;137:134–43.
- Zhang W, Zhang S, Deng Y ym. Influence of baseline diastolic blood pressure on the effects of intensive blood pressure lowering: results from the STEP randomized trial. Hypertension 2024.
- Böhm M, Schumacher H, Teo KK ym. Achieved diastolic blood pressure and pulse pressure at target systolic blood pressure (120–140 mmHg) and cardiovascular outcomes (ONTARGET/TRANSCEND). Eur Heart J 2018;39:3105–14.
- Arvanitis M, Qi G, Bhatt DL ym. Linear and nonlinear Mendelian randomization analyses of the association between diastolic blood pressure and cardiovascular events. Circulation 2021;143:895–906.
- Franklin SS, Larson MG, Khan SA ym. Does the relation of blood pressure to coronary heart disease risk change with aging? (Framingham). Circulation 2001;103:1245–9.
- Mitchell GF. Arterial stiffness and hypertension. Hypertension 2014;64:13–8.
Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri
Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, dosentti, kardiologian erikoislääkäri — Tarkistettu: 5.9.2026
Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Jos rintakipuun liittyy kylmä hiki, hengenahdistus tai pahoinvointi, soita 112.