GLP-1-lääkkeet ja sydämen vajaatoiminta: mitä tiedetään ja mitä ei

GLP-1-lääkkeet tunnetaan diabetes- ja painonhallintalääkkeinä. Tutkimustiedon karttuessa on käynyt ilmi, että ne vaikuttavat myös sydämeen ja verisuoniin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tällä hetkellä tutkimusten perusteella tiedetään GLP-1-lääkkeiden sydänvaikutuksista. Artikkeli ei ota kantaa siihen, kenelle näitä lääkkeitä tulisi määrätä. Sen ratkaisee hoitava lääkäri.

Mistä lääkkeistä puhutaan?

GLP-1 on suolistosta aterian jälkeen vapautuva hormoni. GLP-1-lääkkeet jäljittelevät tätä hormonia. Virallisesti niitä kutsutaan GLP-1-reseptoriagonisteiksi. Usein niitä kutsutaan virheellisesti myös GLP-1-estäjiksi, ne eivät kuitenkaan estä vaan voimistavat GLP-1:n vaikutusta. Tällä hetkellä Suomessa myynnissä on neljä GLP-1-lääkettä: semaglutidi, liraglutidi, tirtsepatidi ja dulaglutidi. Paras tutkimusnäyttö hyödyistä sydänpotilaalle on tällä hetkellä semaglutidilla.

Lääkkeet kehitettiin tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Ne lisäävät insuliinin eritystä, hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja vaimentavat ruokahalua. Painonlasku on siis yksi lääkkeen vaikutuksista.

Sydämen kannalta olennaista on se, että GLP-1:n vastaanottimia on myös verisuonten seinämässä ja sydänlihaksessa. Laboratoriotutkimuksissa lääke parantaa verisuonen sisäpinnan toimintaa, vähentää tulehdusta ja vaikuttaa sydänlihaksen aineenvaihduntaan.

Ylipainoiset valtimotautia sairastavat potilaat ja GLP-1-lääkkeet

Suurin tutkimus seurasi yli 17 000:ta ylipainoista potilasta, joilla oli valtimotauti mutta ei diabetesta. Lähtötilanteessa potilailla ei ollut sydämen vajaatoimintaa. Semaglutidia saaneilla oli noin viidennes vähemmän sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja sydänkuolemia kuin lumelääkettä saaneilla. Myös kokonaiskuolleisuus oli pienempi. Seuranta kesti runsaat kolme vuotta.

Toinen suuri tutkimus antoi samansuuntaisen tuloksen diabetespotilailla, jotka käyttivät semaglutidia tabletteina. Vajaatoimintatapahtumissa ero ei kummassakaan tutkimuksessa ollut yhtä selvä kuin infarkteissa.

Vanhemmissa diabetestutkimuksissa GLP-1-lääkkeet ovat vähentäneet vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitoja jonkin verran.

GLP-1-lääkkeet ja sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta jaetaan kahteen muotoon sen mukaan, kuinka sydämen pumppaustoiminta on häiriintynyt. Toisessa muodossa pumppausvoima on säilynyt, mutta sydän on jäykistynyt eikä täyty kunnolla. Tämä muoto liittyy usein lihavuuteen, kohonneeseen verenpaineeseen ja ikääntymiseen. Toisessa muodossa pumppausvoima on heikentynyt, tavallisimmin sydäninfarktin tai sydänlihassairauden jäljiltä.

Puhuttaessa GLP-1-lääkkeiden käytöstä sydämen vajaatoiminnan yhteydessä jaottelu on poikkeuksellisen tärkeä, sillä tutkimustulokset GLP-1-lääkkeiden vaikutuksesta poikkeavat näiden potilasryhmien välillä.

Kun pumppausvoima on säilynyt

GLP-1-lääkkeet ovat erityisen hyödyllisiä vajaatoimintapotilailla, joiden pumppausvoima on säilynyt ja vajaatoiminta johtuu sydämen jäykistymisestä. Kahdessa vuoden mittaisessa tutkimuksessa yli tuhat obeesia vajaatoimintapotilasta sai joko semaglutidia tai lumelääkettä. Lääkettä saaneiden oireet helpottivat ja kävelymatka piteni selvästi enemmän kuin lumelääkettä saaneiden. Myös tulehdusarvot laskivat ja paino putosi.

Lääkityksen vaikutus oli selvä ja paransi merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Havainto on erityisen merkittävä, koska tähän vajaatoiminnan muotoon on ollut hyvin vähän tehokkaita hoitoja.

Tutkimuksessa voitiin siis osoittaa merkittävä oireiden ja suorituskyvyn paraneminen. Siinä ei tutkittu eikä näin ollen voitu osoittaa vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen ja sairaalahoidon tarpeeseen.

Kun pumppausvoima on heikentynyt

Sydämen pumppausvoiman ollessa heikentynyt ei selvää hyötyä lääkkeistä ole osoitettu. Tutkimuksia on vain kaksi, molemmat pieniä ja vanhemmalla lääkkeellä liraglutidilla tehtyjä.

Kummassakaan lääke ei parantanut pumppausvoimaa, oireita tai elämänlaatua. Toisessa tutkimuksessa lääkettä saaneilla oli lisäksi enemmän rytmihäiriöitä ja sepelvaltimotautikohtauksia kuin lumelääkettä saaneilla.

GLP-1-lääkkeet nostavat myös leposykettä muutamalla lyönnillä minuutissa. Terveellä sydämellä sillä ei ole merkitystä. Jos pumppausvoima on heikentynyt, sykkeen nousu on lähtökohtaisesti epäedullista.

Tutkimukset ovat pieniä eikä niiden perusteella voida sanoa lääkkeiden olevan haitallisia tässä potilasryhmässä. Voidaan kuitenkin sanoa, että GLP-1-lääkkeitä ei ole osoitettu hyödyllisiksi vajaatoimintapotilailla, joiden sydämen pumppausvoima on alentunut, ja lääkkeiden turvallisuusprofiili tässä potilasryhmässä on toistaiseksi epävarma.

Kardiologin etävastaanotto ilman lähetettä. Jos sinulla on sydänsairaus ja mietit, mitä uudet tutkimustulokset tarkoittavat omalla kohdallasi, asian voi käydä läpi kardiologin kanssa etänä. Varaa aika kardiologille (140 €, ilman KELA-korvausta 148 €) → Katso myös hinnasto.

Onko kyse vain laihtumisesta?

Keskeinen kysymys on, selittyvätkö GLP-1-lääkkeiden hyödyt pelkällä painonpudotuksella, vai onko muitakin mekanismeja, jotka selittävät positiivisia tutkimustuloksia. Tutkimukset viittaavat siihen, että kyse on muustakin. Jos ainoastaan painonlasku selittäisi lääkeryhmän hyötyjä, hyödyn pitäisi olla sitä suurempi mitä enemmän potilas laihtuu. Tutkimuksissa kuitenkin nähdään, että lähes yhtä suuri hyöty saatiin sekä silloin, kun paino putosi noin kymmenesosan, että silloin, kun se putosi vain muutaman kilon.

Samaan suuntaan viittaa se, että vajaatoimintatutkimuksissa oirehyöty oli yhtä suuri diabetespotilailla, jotka laihtuivat selvästi vähemmän kuin ei-diabeetikot. Lisäksi sydämen kuormitusta kuvaava verikoearvo laski, vaikka laihtuminen tavallisesti nostaa sitä. Myös tulehdusarvot laskivat huomattavasti.

Yhteenvetona tutkimuksista voidaan sanoa, että verensokerin, verenpaineen ja painon laskulla selittyy vain pieni osa hyödystä. Yhtä lääkkeestä aiheutuvia hyötyjä selittävää mekanismia ei ole löytynyt. Todennäköisin selitys on, että lääke vaikuttaa moneen toisiinsa kytkeytyvään säätelyjärjestelmään yhtä aikaa.

Mitä varauksia on syytä pitää mielessä

  • Jotta varmasti voitaisiin sanoa, kuinka suuri osa lääkeryhmän hyödyistä selittyy painonlaskulla, tulisi lääkehoitoa verrata toiseen hoitoon, joka pudottaisi potilaiden painoa yhtä paljon. Tällaista tutkimusta ei ole toistaiseksi tehty.
  • Vajaatoimintatutkimuksissa mitattiin oireita ja kävelymatkaa. Kuolemia ja sairaalahoitoja koskeva näyttö puuttuu edelleen.
  • Kaikki tässä käsitellyt tutkimukset on rahoittanut lääkkeen valmistaja. Tällöin tieteellisen tutkimuksen prosessiin yleensäkin kuuluva tutkimusten toistaminen on erityisen tärkeää.

Mitä ei vielä tiedetä

  • Pidentävätkö lääkkeet elinikää tai vähentävätkö ne sairaalahoitoja vajaatoiminnassa vai lievittävätkö ne vain oireita?
  • Onko niistä hyötyä vai haittaa, kun pumppausvoima on heikentynyt?
  • Kuinka suuri osa hyödystä tulee laihtumisesta ja kuinka suuri lääkkeen suorista sydänvaikutuksista?
  • Mitä tapahtuu, kun lääke lopetetaan: säilyykö sydänhyöty vai häviääkö se painon nousun mukana?
  • Mikä merkitys on lihasmassan menetyksellä, joka seuraa nopeaa laihtumista? Tämä saattaa olla erityisen tärkeää iäkkäällä potilaalla.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko GLP-1-lääkkeet sydänlääkkeitä?

Eivät siinä mielessä, että niitä määrättäisiin sydämen vajaatoiminnan hoitoon vakiintuneena hoitona. Ne ovat diabetes- ja painonhallintalääkkeitä, joilla on todettu myönteisiä sydänvaikutuksia tietyissä potilasryhmissä.

Jos laihdun muulla tavalla, saanko saman hyödyn?

Sitä ei tiedetä. Ruokavaliolla saavutetun laihtumisen tiedetään lievittävän oireita, mutta suoraa vertailua yhtä suureen lääkkeellä saavutettuun laihtumiseen ei ole tehty.

Vaikuttavatko lääkkeet sykkeeseen?

Kyllä, leposyke nousee tyypillisesti muutaman lyönnin minuutissa. Terveellä sydämellä muutos on merkityksetön, mutta tällä saattaa olla merkitystä, jos sydämen pumppausvoima on heikentynyt tai on taipumusta rytmihäiriöihin.

Miksi vaikutus on erilainen vajaatoiminnan kahdessa muodossa?

Todennäköisesti siksi, että kyse on eri sairauksista. Kun pumppausvoima on säilynyt, lihavuuden ja tulehduksen merkitys taudin synnyssä on merkittävä ja lääke vaikuttaa juuri näihin. Kun pumppausvoima on heikentynyt, perussyy on vaurioitunut sydänlihas, jolloin lihavuuden ja tulehduksen vähentäminen ei vaikuta sydänsairauden kulkuun samalla tavalla.

Onko tutkimusnäyttö riittävää?

Tieteellinen näyttö valtimotautia sairastavilla ylipainoisilla potilailla on hyvin selkeä: semaglutidin käyttö vähentää merkittävästi sydäninfarktien ja aivohalvausten riskiä ja lääkkeen käyttö on turvallista. Sydämen vajaatoiminnan osalta näyttö on ristiriitaisempi. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että tietyllä ylipainoisella vajaatoimintapotilasryhmällä (sydämen jäykistymisen aiheuttama vajaatoiminta) lääke on selvästi hyödyllinen vähentäen vajaatoimintaoireistoa.

Lähteet

Kirjoittaja: Jukka Lehtonen, kardiologian erikoislääkäri, dosentti (Sydän24 / Wired Health AI Oy)

Lääketieteellisesti tarkistanut: Tuomas Kerola, kardiologian erikoislääkäri, dosentti (Sydän24 / Wired Health AI Oy)

Tarkistettu: 27.8.2026

Tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Artikkeli käsittelee GLP-1-lääkkeiden sydänvaikutuksia tutkimusnäytön valossa eikä ota kantaa lääkkeiden käyttöaiheisiin. Älä aloita, muuta tai lopeta lääkitystä tämän artikkelin perusteella.