EKG:stä yleensä
Sydämen toiminta perustuu sähköisen aktivaation leviämiseen sydänlihaksessa hyvin tarkkaan säädellyllä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. EKG:tä eli sydämen sähkökäyrää mitattaessa rekisteröidään tätä sähköistä aktiviteettia iholle kiinnitettyjen sähköjohtojen kautta. Rintakehälle ja raajoihin kiinnitettyjen johtojen avulla voidaan tutkia sähköistä aktiviteettia eri suunnista suhteessa sydämeen. 12-kanavainen EKG on jokaisen lääkäriin hakeutuvan mahdollisesti sydänperäisestä oireesta kärsivän perustutkimus. Sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä sydämen kuormituksesta, sähkön johtumisen häiriöistä sekä sydämen eteisen ja kammioiden välillä että kammioiden sisällä. Rytmihäiriön diagnoosi perustuu oireen aikaisen EKG:n tulkintaan. Kohtauksittaisen rytmihäiriön aikana saatava EKG-dokumentti on ensiarvoisen tärkeä potilaan hoidosta päätettäessä. Jos rytmihäiriö on jo ohittunut, ei 12-kanavainen EKG ole useimmiten kovin hyödyllinen rytmihäiriön laadun selvittämisessä.
Terveydenhuollossa perinteisesti käytettävän 12-kanavaisen EKG:n tuottama tieto erilaisten sydänsairauksien yhteydessä on hämmästyttävän suuri. Siitä voidaan päätellä monia asioita sydämen lokeroiden kuormituksesta, koosta ja erilaisista periytyvistä sydänsairauksista. Akuutin sydänveritulpan eli sydäninfarktin yhteydessä varhain otettu EKG on kaiken hoidon perusta ja sairastettu sydäninfarkti jättää usein myös pysyvän jäljen EKG:hen. Sama on totta myös erilaisia sydänlihassairauksia tai sydämen vajaatoimintaa tutkittaessa.
Mikä on älykello-EKG?
Edistyneimmät älykellot mahdollistavat EKG-rekisteröinnin. [Linkki: ajantasainen lista EKG-ominaisuudella varustetuista älykelloista]. Älykello-EKG:n rekisteröinti onnistuu hetkessä ilman terveydenhuollon ammattilaisen apua ja laitteistoa. Jos kello on jatkuvasti kädessä, saadaan EKG tallennettua tarpeen vaatiessa hyvinkin monta kertaa päivässä tavallisen arjen suuremmin häiriintymättä. Tämä onnistuu kotona, töissä, harrastusten parissa tai vaikka ulkomaan matkalla. Mahdollinen fyysinen aktiviteetti/suoritus keskeytetään, aktivoidaan laite, kellottoman käden sormi asetetaan kellolle ja älykello-EKG:n rekisteröinti voi alkaa, milloin ja missä tahansa.
Milloin älykello-EKG voi olla avuksi?
Harvoin ilmaantuva tykytyksen tunne, epäsäännölliseltä tuntuva, sydämen lyönti, nopealyöntisyyden tunne levossa tai rasituksessa, sydämen muljahdukset, lyönnin väliin jäämisen tunne tai verenpainemittarin antama poikkeavan matala sykelukema ovat tyypillisesti oireita tai tilanteita, joiden selvittelyssä olemme saaneet älykellon tuottamasta EKG-rekisteröinnistä arvokasta tietoa potilaita hoitaessamme. EKG-rekisteröinti on vain yksi palanen palapelissä, johon kuuluvat potilaalta saadut taustatiedot aiemmista sairauksista, oireista, muista tehdyistä tutkimuksista ja käytetyistä lääkkeistä.
Mitä rajoitteita älykellon tuottamaan EKG:hen liittyy?
Niin kuin kaikkien tutkimusmenetelmien tulkinnan yhteydessä myös älykellon antamaa EKG:tä käytettäessä on tärkeää tuntea menetelmän rajoitteet. Älykello-EKG mahdollistaa sydämen sähköisen rekisteröinnin ainoastaan yhdestä kanavasta (vs. tavallinen EKG 12 kanavaa). Tämä ei riitä sydäninfarktin, sydämen vajaatoiminnan tai tiettyjen muiden tilojen yhteydessä hoidon ohjaamiseen oikealle uralle. Sen sijaan hetkittäin ilmaantuvien sähköisten muutosten, kuten kohtauksittaisten rytmihäiriöiden tai sähkönjohtumisen häiriöiden yhteydessä 1-kanavainen älykello-EKG voi olla arvokas lisäapu. Sen perusteella voidaan yleensä varmentaa, onko oireen takana lainkaan rytmihäiriötä. Usein myös rytmihäiriön tyypistä saadaan arvokasta tietoa.
Kellon antama automaattitulkinta, yleislääkärin vai kardiologin arvio?
Älykelloissa ja niihin linkittyvissä sovelluksissa on usein myös ohjelmia, jotka pyrkivät tulkitsemaan EKG-signaalia. Automaattiohjelmat ovat varsin hyviä löytämään esim. eteisvärinärytmihäiriön potilaalta, jolla on muuten normaali syke. Mitä teet sitä osaat…tutkimuksissa on osoitettu, että sydänasioihin perehtynyt erikoislääkäri (kardiologi) on selvästi sekä automaattiohjelmia että yleislääkäreitä parempi tulkitsemaan näitä älykellon tuottamia EKG-rekisteröintejä. Tämä korostuu, jos potilaalla on useampaa rytmihäiriötä, esim. sydämen lisälyöntejä ja eteisvärinää. Automaattitulkinta ei myöskään huomioi potilaan oireita, taustasairauksia tms. tekijöitä. Kardiologi pyrkii aina vastaamaan oleellisimpiin kysymyksiin, kuten ”mikä merkitys löydöksellä on juuri tämän ihmisen kohdalla?”, ”Onko syytä huoleen ja tulisiko asiaa selvitellä lisää?”, ”voidaanko potilaan kokemia oireita jotenkin helpottaa?”.
Käytännössä hoitopäätökset ja lisätutkimustarpeen määrittäminen rytmihäiriöoireiden yhteydessä perustuvatkin aina lääkärin tulkintaan tehdyistä rekisteröinneistä ja kokonaistilanteesta pelkän EKG:n automaattitulkinnan sijaan.
- E.P.M. Karregat, J.C.L. Himmelreich, W.A.M. Lucassen, W.B. Busschers, H.C.P.M. van Weert, R.E. Harskamp Evaluation of general practitioners’ single-lead electrocardiogram interpretation skills: a case-vignette study. Family Practice. 2021;38:70-75.
- J.C.L. Himmelreich, E.P.M. Karregat, W.A.M. Lucassen, H.C.P.M.V. Weert, J.R.D. Groot, M.L. Handoko, et al. Diagnostic accuracy of a smartphone-operated, singlelead electrocardiography device for detection of rhythm and conduction abnormalities in primary care. Ann Fam Med. 2019;17:403-411.
- Koshy AN, Sajeev JK, Nerlekar N, Brown AJ, Rajakariar K, Zureik M, et al. Smart watches for heart rate assessment in atrial arrhythmias. Int J Cardiol. 2018;266:124–127.